Search results for "ruutana"
showing 3 items of 3 documents
Mechanisms of honest sexual signalling and life history trade-offs in three cyprinid fishes
2005
Anssi Vainikka on väitöskirjassaan selvittänyt vaikuttavatko särjen ja suutarin ornamenttien tuottoon kytketyt hormonit niiden immuunipuolustuskykyyn. Vastoin ennakko-oletuksia, testosteronin tai estradiolin ei havaittu alentavan immuunipuolustuskykyä. Myöskään ornamenttien ja immuunipuolustuskyvyn mittareiden väliltä ei löytynyt seksuaalivalinnan teorioiden ennustamia positiivisia yhteyksiä. Korkea testosteronipitoisuus oli kuitenkin yhteydessä koirassuutarin hyvään kuntoon ja ornamentit kertovatkin koiraan hyvästä elinkyvystä. Testosterone is known to enhance reproductive success, but has also been proposed to suppress immune defence. Prior to spawning, male roach (Rutilus rutilus L.) pro…
The invasive potential of Prussian carp in Finland under the light of a novel semi-clonal reproductive mechanism
2013
Ryhmä samaan Carassius -sukuun kuuluvia kaloja on kotiutunut Eurooppaan pääasiassa viime vuosisadalla. Tämän ryhmän koostuessa suvullisesti ja suvuttomasti lisääntyvistä sekä eri ploidioita omaavista komplekseista perinteisen lajikäsitteen soveltaminen on erittäin hankala. Polyploidiset, suvuttomasti lisääntyvät muodot on useimmiten yhdistetty synonyymin Carassius (auratus) gibelio alla, joka on yleisesti tunnettu hopearuutanana. Diploidit, suvullisesti lisääntyvät muodot luokitellaan usein samaan lajiin kuuluviksi. Kun laji levisi Euroopassa, on havaittu lajin vahvoja vaikutuksia ekosyysteemeihin ja erityisesti sukunsa ainoaan eurooppalaiseen lajiin, ruutanaan. Tässä tutkimuksessa Suomeen …
Factors affecting the development and structure of monogenean communities on cyprinid fish
2005
Kilpailuyhteiskunnan säännöt eivät päde kalojen loisyhteisöissä. Sen sijaan loiset pyrkivät kaikin tavoin kerääntymään yhteen lisääntymisen varmistamiseksi, toisin sanoen ne aggregoituvat tiettyyn isäntäyksilöön ja jopa samalle paikalle isäntäkalassa, totesi Anna Bagge väitöstutkimuksessaan. Bagge tutki pääasiassa särjen ja ruutanan kiduksissa esiintyviä pieniä kidusmatoja, joita yhdessä kalassa saattoi olla jopa tuhansia. Ne eivät ole isännälle haitallisia eivätkä pysty tarttumaan ihmiseen, vaan kidusmatoja esiintyy pääasiassa särkikalojen kiduksissa ja ihon pinnalla. Kidusmadot ovat hermafrodiitteja eli kaksineuvoisia, niillä on suora elinkierto, eli ne eivät tarvitse väli-isäntiä, ja ne …