Search results for "saamelaisuus"
showing 10 items of 10 documents
Categories and boundaries in Sámi exhibitions
2019
This article examines the construction of ethnicity in the permanent exhibitions of two Sami museums: Siida, the National Museum of the Finnish Sami and a Nature Centre of Metsahallitus, and ajtte, the Swedish Mountain and Sami Museum. The aim of the article is to find out how ethnic categories and boundaries are created by the exhibitions, and how the museum presentations relate to contemporary public discussions about Sami ethnicity. The presentations are analysed within the framework of discourse analysis. The findings suggest that the two museums, with a few possible exceptions, tend to produce a clear and stable ethnic boundary between the Sami and other ethnicities. Like the Sami ethn…
Etnisyyden rakentuminen kahden saamelaismuseon perusnäyttelyissä
2015
This study examines the construction of ethnicity in the permanent exhibitions of two museums: Siida, the National Museum of the Finnish Sámi and the Nature Centre of Metsähallitus, and Ájtte, the Swedish Mountain and Sámi Museum. The study is motivated by three research questions: What kind of ethnic categories and boundaries do the exhibitions create? How is Sámi ethnicity defined by displaying cultural features? How do the exhibitions depict relationships between the Sámi and other ethnicities, governmental power, the ‘Sámi area’, and nature? The exhibitions are examined in the context of the contemporary public discussion about Sámi ethnicity; the study aims to explain how the two museu…
Päivitettyä perinnettä : saamelaisen nykyrunouden saamelaiskuvastoja
2017
This doctoral dissertation investigates the imagery of Sáminess in contemporary Sámi poetry. The research material of the study consists of poetry collections published in North Sámi and Norwegian by eight Sámi authors: Inger-Mari Aikio (previously Aikio-Arianaick), Inga Ravna Eira, Rawdna Carita Eira, Irene Larsen, Rauni Magga Lukkari, Hege Siri, Nils- Aslak Valkeapää, and Ellen Marie Vars. The emphasis is on poetry published at the turn of the 2010s. The study examines how Sáminess has been depicted and constructed in poetry from the 1980s onwards. The four original research articles ask how images traditionally connected to Sáminess and indigenousness are used in contemporary poems and h…
Uudelleen kolonisoitu pohjoinen : jälkikoloniaalinen luenta saamelaisista Hannele Pokan romaanissa Piritta
2010
Tutkielmassani tarkastelen saamelaiskuvaa ja jälkikoloniaalisia oireita Hannele Pokan romaanissa Piritta. Tarkoituksenani on selvittää millaisen kuvan teos muodostaa saamelaisista, heidän kulttuuristaan sekä asuinalueestaan ja millaisin keinoin. Tutkielman teoreettinen tausta pohjautuu jälkikoloniaaliseen tutkimukseen sekä toiseuden ja erilaisuuden käsitteisiin saamelaistutkimuksessa. Tutkielman keskeisin ajatus on selkeästi nähtävien ja ”luonnollistuneiden” kolonialismin jälkeisten oireiden esiin nostaminen ja tarkastelu sekä mahdollistaa myös muutos. Edward W. Saidin orientalismilla on tutkielmassani keskeinen asema, mutta sovellan käsitettä Suomen sisäisesti tapahtuvaan eriarvoistamiseen…
Mustan auringon paketti : myytti ja melankolia Irene Larsenin kokoelmassa Sortsolsafari
2015
In this article, I analyse how the Sámi poet Irene Larsen rewrites Sámi oral tradition and mythology in her collection Sortsolsafari (2013, “Black Sun Safari”). I discuss how Larsen’s work differs from the mainstream of contemporary Sámi poetry and other indigenous literatures. Sortsolsafari has postmodernist features, which seldom are found in Sámi literature. Larsen situates mythological elements in present-day reality: a Sámi goddess uses a sewing machine and a shaman logs on to the Internet. These anachronisms create a comical effect. Instead of nostalgia and anti-colonialism, which traditionally characterize the depiction of the past in Sámi literature, the overall tone of Sortsolsafar…
Äitimyyttejä ja äitisubjekteja. Sukupuolen ja kansallisuuden representaatio saamelaisessa lyriikassaa
2013
Äitiyden teema nousee usein esille saamelaisessa nykylyriikassa. Tässä artikkelissa käsitellään neljän saamelaisrunoilijan tuotantoa, jossa esiintyy monenlaisia äitihahmoja: Äiti maa, muinaiset naisjumalat, äitiyttä himoitseva nainen ja väsynyt äiti. Äitiys-kuvasto saa runoissa symbolisia ja kansallisia merkityksiä, mutta yhtä lailla se peilaa naisen yksilöllistä, sensuaalista kokemusta. peerReviewed
Apinoista ystäviin : saamelaisten 'toiseus' 1800-luvun lopun valokuvissa
2013
Tutkimukseni tarkastelee saamelaisista 1800-luvun lopussa otettuja valokuvia ja niihin kätkeytyviä merkityksiä. Tutkimukseni taustalla on kaksi erilaista tieteellistä diskurssia, joiden pohjalta valokuvia lähestyn. Ensimmäinen on keskieurooppalainen rotututkimukseen ja fyysiseen antropologiaan pohjautuva saamelaistutkimus. Toinen on suomalainen lappologia, joka etsii perusteluja saamelaisten ’toiseuteen’ historiasta ja kielitutkimuksesta. Myös valokuva-aineistoni ovat keskieurooppalaisia ja suomalaisia. Keskieurooppalaiseen diskurssiin pohjautuva aineisto koostuu ranskalaisen prinssi Roland Bonaparten matkaseurueen ottamista saamelaiskuvista, jotka suurimmalta osin on potrettikuvia. Suomala…
Inarinsaamelainen musiikkiperinne elpymisprosessissa
2016
Tutkimusaiheeni oli inarinsaamelainen musiikkiperinne, livðe. Inarinsaamelaista musiikkiperinnettä on syytä tutkia, sillä se on vasta hiljattain pelastettu arkistojen kätköistä takaisin elävän perinteen piiriin. Livðe oli 2000- luvun alussa katoamassa kokonaan. Se on nyt inarinsaamen kielen tavoin saatu elpymään, mutta lienee yhä uhan alla kuten koko inarinsaamelainen kulttuuri. Inarinsaamelaisen alkuperäiskulttuurin kaltaiset kulttuurit livðen kaltaisine musiikkiperinteineen tarvitsisivat säilyäkseen ympärilleen paljon tukea ja lisähuomiota. Tutkimuskysymyksenäni oli yrittää selvittää, mitä inarinsaamelainen musiikkiperinne, livðe inarinsaamelaisille tällä hetkellä merkitsee. Kartoitin liv…
”Kielen ja kulttuurin säilyttäminen on valintakysymyksiä”
2013
Bárbmu ry on syksyllä 2012 perustettu Sisä-Suomen saamelaisyhdistys, kertoo yhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja Nea Porsanger-Rintala. Yhdistyksen virallinen kotipaikka on Jyväskylä mutta se toimii sekä Keski-Suomessa että Pirkanmaalla, erityisesti Jyväskylässä ja Tampereella. Bárbmu ry:n tavoitteena on saattaa yhteen alueen saamelaiset ja antaa mahdollisuus vaalia saamelaista identiteettiä, kieltä ja kulttuuriperintöä. nonPeerReviewed
Saamelaisuuden diskursiivinen rakentaminen Suomen saamelaiskäräjien lausuntoteksteissä
2017
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen sitä, miten saamelaisuuden käsitettä rakennetaan diskursiivisesti Suomen saamelaiskäräjien vuosien 2014–2016 välillä julkaisemissa poliittisissa lausuntoteksteissä. Käyttämäni aineisto on valikoitu tutkimusasetelmasta käsin, ja tutkin sen avulla saamelaisuuden käsitteen rakentamista kriittisen diskurssianalyysin menetelmiä hyödyntäen. Tutkielmani perustuu tieteenfilosofisesti sosiaalisen konstruktionismin varaan, ja siinä alkuperäiskansaisuutta lähestytään jälkikoloniaalisen yhteiskuntateorian tradition kautta, ilmiöön liittyvät historialliset valtasuhteet tiedostaen. Tutkimusasetelmani jakautuu neljään alatutkimuskysymykseen. Ensimmäisessä tarkaste…