Search results for "sidonta"
showing 4 items of 24 documents
Polvisiteiden hyöty voimasuorituksessa ja vertikaalisessa hypyssä
2005
Kimmo Vänni. 2005. Polvisiteiden hyöty voimasuorituksessa ja vertikaalisessa hypyssä. Jyväskylän yliopisto. Liikuntabiologian laitos. Biomekaniikan pro gradu – tutkielma. 103 sivua + liitteet. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää polvisiteiden hyötyä polven ojentajien voimaan ja hermolihasjärjestelmän toimivuuteen. Polvisiteiden mekaanisten voimaominaisuuksien osalta suoritettiin testit Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen laboratoriossa testaamalla polvisiteiden hyötyä maksimaalisessa, isometrisessä puristuksessa ja vertikaalisessa hypyssä. Testattavana oli kaksi henkilöä ja testikierroksia oli neljä / henkilö /laite, sisältäen 2 x 3 suoritusta kierrosta kohti (70 ja 90 astee…
Removal of ammonium ions from aqueous solutions using alkali-activated analcime as sorbent
2023
Five alkali-activated analcime (ANA) sorbents (ANA-MK 1, ANA 2, ANA 3, ANA-MK 4, and ANA-MK 5) were developed for ammonium (NH4+) ion removal. Acid treatment and calcination were used as pre-treatments for analcime, and metakaolin (MK) was used as a blending agent in three sorbents. Sorption experiments were performed to evaluate the effects of sorbent dosage (1–20 g L−1), initial NH4+ ion concentration (5–1000 g L−1), and contact time (1 min–24 h). ANA-MK 1, ANA 2, and ANA-MK 4 were the most efficient sorbents for NH4+ ion removal, with a maximum experimental sorption uptake of 29.79, 26.00, and 22.24 mg g−1, respectively. ANA 3 and ANA-MK 5 demonstrated…
Typensidonta ja siihen osallistuva mikrobiyhteisö soiden primäärisukkessiojatkumon rahkasammalissa
2011
Rahkasammalet (Sphagnum spp.) ovat pohjoisten soiden valtalajeja, joiden rakenne ja toiminta vaikuttavat suoekosysteemin sukkessioon. Turpeenmuodostuksen ansiosta pohjoisten seutujen rahkasammalvaltaisten soiden merkitys on suuri myös maailmanlaajuisessa hiilen kierrossa. Sammalten ylläpitämien kosteiden olojen ansiosta soilla elää monimuotoinen aineiden kiertoon osallistuva mikrobiyhteisö. Rahkasammalissa elävät metanotrofit tarjoavat rahkasammalille hiilen lähteen metaaninhapetuksessa (CH4) syntyvästä hiilidioksidista. Metaaninhapetuksen lisäksi metanotrofit voivat sitoa typpeä. Soilla elää myös muita bakteereja, joilla on edellytykset typensidontaan. Rahkasammalet voivat tarjota myös näi…