Search results for "sol"
showing 10 items of 23782 documents
Novel small molecule in differentiation of hiPSC derived cardiomyocytes and single cell beating analysis
2017
Sydäntaudit ovat johtava kuolinsyy maailmanlaajuisesti, ja siksi potilasspesifisien lääketestausmallien sekä kudosregeneraation tutkimus on ajankohtainen aihe. Nykyinen teknologia ei pysty vielä tuottamaan suuria määriä puhtaita ihmisen indusoiduista pluripotenteista kantasoluista (hiPSC) erilaistettuja sydänsoluja tarpeeksi tehokkaasti, jotta niitä voitaisiin käyttää regeneratiivisessa lääketieteessä ja luotettavammassa lääketestauksessa. Sydänsolujen tuottamista ja karakterisointia täytyy kehittää. Tämän tutkimuksen tavoite oli jatkaa potilasspesifisten hiPSC sydänsolujen erilaistamisen karakterisoimista ja testata oletetun sydänsolujen erilaistusta tehostavan pienmolekyylin (PCDE) vaikut…
Luustolihaksen hienorakenteen erot LCR ja HCR rotilla ja niiden yhteys tyypin 2 diabetekseen : morfometrinen tutkimus
2008
Gimap3 & Gimap5 in apoptosis
2011
Purification and characterization of the mda-7 tumor suppressor protein expressed in insect cells
2008
Constructing endothelial-specific hypoxia-regulated vectors
2013
Soluspesifinen geenien ilmentyminen on molekyylibiologian yksi suurista tutkimusalueista. Geenit aktivoituvat eri solutyypeissä eri tavoin, vaikka soluissa on sama geneettinen perimä. Tutkimuksissa on löydetty useita tekijöitä mm. enhanserit ja enhanseri-RNA molekyylit, jotka vaikuttavat mm. solukohtaiseen geenin ilmentymiseen. Enhanserit ovat alueita genomissa, jotka sitovat proteiineja ja vuorovaikuttavat transkriptiokompleksin kanssa lisäten geenin transkriptiota. Enhanseri-RNA:t ovat enhaserialueilta tuottettuja RNA-molekyylejä. Geenin ilmentymiseen vaikuttaa todella moniulotteinen säätelyjärjestelmä, kun mukaan lasketaan kaikki transkriptioon ja translaatioon vaikuttavat tekijät. Endot…
Kaposin sarkooma herpesviruksen mikro-RNA:iden kohdegeenien identifiointi endoteelisoluissa
2008
Intracellular delivery of baculovirus and streptavidin-based vectors in vitro : towards novel therapeutic applications
2008
Geeniterapia on kokeellinen lääketieteellinen hoitomuoto, jonka pyrkimyksenä on korvata solujen perintöaineksen puuttuva tai vaurioitunut geeni ja sen tuote. Toistaiseksi geeniterapian kliiniset kokeet ovat kohdistuneet pääasiassa syövän, sydän- ja verisuonisairauksien ja yksittäisten geenivirheiden aiheuttamien sairauksien hoitoon.Geenien kuljettamiseen soluihin, kudoksiin tai elimiin käytetään joko synteettisiä tai virusperäisiä kuljettimia. Kuljettimien kehittämisessä kuhunkin tautimalliin sopivaksi on kuitenkin vielä monia haasteita, kuten syntyvät immuniteettireaktiot sekä hoitogeenin ilmentymisen riittävä tehokkuus kohdekudoksessa. Johanna Laakkonen seurasi väitöstutkimuksessaan lupaa…
T cell differentiation by human parvovirus B19 non-structural protein 1 induced apoptotic bodies
2015
Uutta tietoa ihmisen immuunijärjestelmästä ja sen toiminnasta kerätään jatkuvasti. Synnynnäinen ja hankittu immunijärjestelmä toimivat yhteistyössä erilaisia patogeeneja vastaan. Dendriittisolut toimivat siltana synnynnäisen ja hankitun vastustuskyvyn välillä stimuloimalla T ja B lymfosyyttejä. Antigeenin esittely luokan II MHC molekyylin (eng. major histocompatibility complex) ja T solun reseptorin (TCR) välillä, sekä erillisen reseptorin ja ligandin tai sytokiini -signaalin välityksellä, CD4+ T solut stimuloituvat ja erilaistuvat. Erilaistuneita CD4+ T auttajasoluja (Th, eng. T helper cell) on eri alalajeja, jotka osallistuvat vaihtelevasti immuunipuolustukseen, esimerkiksi suojana erilai…
TCF7-transkriptiotekijän merkitys T-auttajasolujen erilaistumisessa
2009
Kaikki verisolut kehittyvät luuytimen hematopoieettisista kantasoluista. Kypsyessään solut ohjelmoituvat tiettyyn kehityslinjaan ympäristöstään saamiensa signaalien ohjaamana. T-lymfosyytit kypsyvät kateenkorvassa saaden signaaleja kateenkorvan epiteelin soluilta. Usean kehitysvaiheen aikana soluista valitaan ne, jotka tunnistavat vieraat antigeenit, eivätkä sitoudu liian voimakkaasti omien solujen rakenteisiin. Kypsyttyään naiivit T-auttajasolut (Th) vapautetaan elimistöön, jossa ne antigeeninsä kohdattuaan aktivoituvat ja erilaistuvat Th1- tai Th2-soluiksi ympäristöstään saamiensa sytokiinisignaalien ohjaamaana. T-auttajasolujen tuottamat sytokiinit ohjaavat muita immuunipuolustuksen solu…