Search results for "sotakirjallisuus"
showing 6 items of 6 documents
Jermut, korpisoturit ja militaristit suomalaisessa sotakirjallisuudessa
2019

 
 
 Arto Jokinen, Isänmaan miehet: Maskuliinisuus, kansakunta ja väkivalta suomalaisessa sotakirjallisuudessa. Toim. Markku Soikkeli ja Ville Kivimäki. Tampere: Vastapaino 2019, 296 s.
 
 
Jokinen : sotakirjallisuus maskuliinisuuden areenana
2019
Suomalaisille sotakirjallisuus on ollut merkittävä areena, jossa maskuliinisuuden ideaalia on esitelty ja pidetty elossa. nonPeerReviewed
Sodankuvauksen uudet äänet : naisen ja uuden sukupolven näkökulma Paula Vesalan sanoituksissa Kiestinki-albumille
2012
Kahden maailman välissä : Marko Tapion Arktinen hysteria Väinö Linnan haastajana
2004
Matti Kuhna tutki väitöskirjatyössään keskisuomalaisen kirjailijan Marko Tapion pääteosta Arktinen hysteria (1967, 1968). Kuhna havaitsi, että teos on modernistinen vastine Väinö Linnan Pohjantähti-trilogialle (1959–1962) ja Tuntemattomalle sotilaalle (1954). Kuhnan mukaan Arktisen hysterian merkitys nykylukijalle ja aikalaislukijalle avautuu olennaisella tavalla, jos sitä luetaan Pohjantähti-trilogian ja Tuntemattoman sotilaan vastateoksena. Vastateoksena lukeminen merkitsee teosten intertekstuaalisten (tekstienvälisten) suhteiden selvittelyä.Tapion intentiona Arktista hysteriaa kirjoittaessaan oli sanoa kansalliseksi terapeutiksi kohonneen Linnan käsittelemät asiat uudesta näkökulmasta. L…
Olinhan siellä minäkin - vai olinko? : miten sotamuistoista syntyy fiktiota
2011
Pro gradu –tutkielmani käsittelee sotamuistoja ja niiden muuntumista fiktiivisiksi teksteiksi – proosaksi tai lyriikaksi. Kollektiivisen muistin merkitys on keskeinen, kun kokonaista kansaa koskettavasta tapahtumasta, kuten sodasta, luodaan fiktiota. Se, miten saa muistaa ja mitä saa muistaa, vaihtelee yhteiskunnallisen tilanteen mukaan. Tämä vaikuttaa myös kirjallisuuteen ja sen avaamiin näkökulmiin sodasta. Kollektiivisen muistin tehtävä on säilyttää sekä yksilön että yhteisön identiteetti ehjänä. Länsimaisessa ajattelussa on perinteisesti uskottu objektiivisiin totuuksiin, mutta muisteleminen on subjektiivista toimintaa. Ne, joiden muistot ovat poliittisista tai muista syistä hyväksyttäv…
Uuden (nais)sukupolven sotakuvaukset 2010-luvulla
2014
Pro gradu -työssäni tutkin 2010-luvun kotimaista sotakuvausta kolmen uuden sukupolven naiskirjoittajan sota-aiheisissa teoksissa. Tutkimuskohteenani ovat Katja Ketun romaani Kätilö (2011), Heidi Köngäksen romaani Dora, Dora (2012) sekä Paula Vesalan sanoitukset Kiestinki-albumille (2011). Tutkimukseni on sekä temaattista että kontekstuaalista: Teoksista nousevien teemojen ja näkökulmien analysoinnin lisäksi selvitän, kuinka nämä sotakuvaukset uudistavat sotatulkintoja verrattuna suomalaisen sotakirjallisuustradition valtavirtaan ja historiakäsitykseen. Luen teoksia yhtäältä sotahistorian välittämän tiedon ja toisaalta suomalaisen sotakirjallisuusperinteen konteksteissa. Tutkielmani koostuu …