Search results for "språkfärdighet"
showing 9 items of 9 documents
Artighetsstrategier i muntlig språkfärdighet i de allmänna språkexamina
1997
Gymnasieelevers erfarenheter av muntlig språkfärdighet i svenska och av den muntliga kursen Tala och förstå bättre
2012
Suullinen kommunikaatio ja kielitaito ovat kielitaidon tärkeimpiä osa-alueita. Kuitenkin suullinen kielitaito on ollut melkeinpä sivuseikka koulujen kieltenopetuksessa ja vasta vuonna 2010 lukioille tuli pakolliseksi järjestää syventävä suullisen kielitaidon kurssi Puhu ja ymmärrä paremmin. Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa lukiolaisten kokemuksia ruotsin suullisesta kielitaidosta ja tästä uudesta kurssista. Tarkoituksena on selvittää pitävätkö he suullista kielitaitoa ruotsin kielessä tärkeänä, miten he haluaisivat, että heidän suullista kielitaitoaan testataan ja minkälaisia kokemuksia heillä on kurssista Puhu ja ymmärrä paremmin. Tutkimusaineisto kerättiin kyselyllä, joka koos…
Universitetsstudenters tankar om och upplevelser av svenskspråkiga talsituationer
2012
Suullinen viestintätaito on yksi tärkeimmistä sosiaalista taidoista, ja siksi onkin tärkeää oppia kommunikoimaan sujuvasti myös vieraalla kielellä. Aikaisemmissa tutkimuksissa on kuitenkin ilmennyt, että suullinen viestintä vieraalla kielellä aiheuttaa ongelmia monille opiskelijoille. Jo pitkään on oltu sitä mieltä, että suullista harjoittelua tulisi lisätä kouluissa. Tämän tutkielman tarkoituksena on kartoittaa yliopisto-opiskelijoiden ajatuksia ja kokemuksia ruotsinkielisistä puhetilanteista. Tarkoituksena on selvittää, jännittävätkö opiskelijat ruotsin kielen puhumista, millaiset tilanteet he kokevat erityisen jännittäviksi sekä mistä jännittäminen johtuu. Lisäksi kartoitan opiskelijoide…
Lärare, läroplan och muntlig språkfärdighet : gymnasielärares sätt att tolka läroplan, undervisningsmetoder och tankar
2010
Tutkielmani tarkoitus oli selvittää, kuinka lukion ruotsinkielen opettajat tulkitsevat opetussuunnitelmaa mitä tulee suulliseen kielitaitoon, sekä ottaa selvää, mitä he ajattelevat suullisen kielitaidon opettamisesta ja opetussuunnitelmasta. Selvitin myös, millaisia opetusmetodeja he käyttävät opettaessaan suullista viestintää. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, joka koostuu opettajille lähettämistäni kysymyslomakkeista. Tutkimukseen osallistui kolme B1-ruotsin kielen opettajaa eri puolilta Suomea. Materiaalina käytin kysymyslomaketta, joka koostui avoimista kysymyksistä, sekä Lukion opetussuunnitelman perusteita (2003), jota käytin apuna selvittääkseni opettajien käsityksiä siinä esii…
"Puhuminen, no emmä tiiä oonko mä siinä hyvä, mutta kyllä mä siitä ihan tykkään" : språkstudenters uppfattningar om och upplevelser av sin muntliga s…
2015
Aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että suullisten taitojen harjoittelua ei usein huomioida tarpeeksi koulussa. Painotus riippuu usein opettajasta. Siksi opiskelijoilla voikin olla hyvin erilaiset suulliset taidot kieliopintojen alkaessa yliopistossa. Tässä tutkimuksessa tarkoituksena on selvittää yliopiston ruotsin- ja saksanopiskelijoiden käsityksiä hyvästä suullisesta kielitaidosta ja omista suullisista taidoistaan sekä heidän kokemuksiaan ruotsin- ja saksankielisistä viestintätilanteista yliopistossa ja sen ulkopuolella. Lisäksi selvitetään, tuntevatko opiskelijat kielijännitystä ja minkä tyyppistä jännitys on. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla yhteensä 10 ruotsin ja sa…
Gymnasieelevernas åsikter om undervisningen i muntlig språkfärdighet
2011
Tutkielmani päätarkoitus oli selvittää lukiolaisten mielipiteitä suullisen kielitaidon opetuksesta ruotsin kielessä. Tämän lisäksi tarkoituksena oli selvittää millaisia yleisiä mielipiteitä ja asenteita lukiolaisilla on ruotsin kieltä ja sen opiskelua kohtaan sekä ottaa selvää, ajattelevatko lukiolaiset pystyvänsä käyttämään ruotsin kieltä koulun ulkopuolella kouluopetuksen perusteella. Lisäksi yksi tutkielman tarkoituksista oli tarkastella mahdollisia eroavaisuuksia abiturienttien ja toista vuotta lukiossa opiskelevien välillä. Keräsin aineistoni monivalintakyselylomakkeella, joka koostui 37 väittämästä ruotsin opiskeluun ja erityisesti suulliseen kielitaitoon liittyen. Aineistoni koostui …
"Spela in och prata med din kompis" : muntliga övningar i läroboken Hallonbåt 1–2
2017
Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia suullisia tehtäviä esiintyy kuudennen luokan ruotsin kielen oppikirjassa Hallonbåt 1–2. Tutkimuksessa selvitetään, kuinka paljon suullisia tehtäviä on yhteensä ja painotetaanko oppikirjassa kvantitatiivisesti enemmän suullisia vai kirjallisia tehtäviä. Tutkimme myös, toteutuvatko uudessa opetussuunnitelmassa suulliselle kielitaidolle asetetut tavoitteet oppikirjan suullisissa tehtävissä. Tutkimus on toteutettu laadullisena sisällönanalyysina, mutta tutkimuksessa on käytetty myös kvantitatiivista menetelmää. Materiaalina on käytetty B1-oppimäärän ruotsin kielen oppikirjaa Hallonbåt 1–2 sekä vuoden 2014 opetussuunnitelmaa toisen kotimai…
"Englannissa meillä on ainakin tehty puheita opettajalle lähettämällä ääniviesti WhatsAppissa." : gymnasieelevers tankar om digitalisering i svenskun…
2018
Digitalisaatio on ajankohtainen puheenaihe kouluissa ja se nousee esille myös uusissa opetussuunnitelmissa. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää lukioikäisten opiskelijoiden kokemuksia digitalisaatiosta ruotsinkielen oppitunneilla. Tavoitteena oli selvittää mitä mieltä oppilaat ovat älylaitteiden käytöstä ruotsinkielen tunneilla ja miten niitä voitaisiin hyödyntää suullisen kielitaidon harjoittelussa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 33 lukiolaista ja se toteutettiin syksyn 2017 aikana kyselylomakkeen avulla. Lomake koostui sekä avoimista kysymyksistä että monivalintaväittämistä. Materiaali analysoitiin sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin menetelmin. Tulokset osoittivat, että…
En enkätundersökning om språkfärdigheter och -behov på olika arbetsbranscher : fokus på universitetsstudenter och deras användning av svenska och eng…
2013
Tämä tutkielma käsittelee eri tiedekuntien opiskelijoiden ruotsin ja englannin kielen käyttöä opiskeluaikaisessa työelämässä sekä opiskelijoiden käsityksiä tulevaisuuden työelämän kielitai-totarpeista ja kielitaitovaatimuksista eri aloilla. Tutkimusmenetelmä on deskriptiivinen ja enimmäkseen kvalitatiivinen. Tutkimusaineisto ke-rättiin sähköisen kyselylomakkeen avulla keväällä 2012. Lomake lähetettiin kolmen eri tiede-kunnan opiskelijoille sähköpostilistojen kautta ja kyselyyn vastasi yhteensä 225 opiskelijaa. Tutkimukseni osoitti, että eri aloilla työskentelevät opiskelijat käyttävät sekä englantia että ruotsia etenkin suullisessa viestinnässä ja luetun ymmärtämisessä. Englantia käytetään …