Search results for "sukupuolineutraalius"

showing 5 items of 5 documents

Institutional and Affective Practices of Domestic Violence Interventions in Social Work: Malignant Positioning of Victims

2020

This chapter investigates the institutional and affective practices of domestic violence (DV) interventions in Finnish social work. It examines the expression of social workers’ emotions related to intervening in DV and how these expressions result in the positioning of clients. Encountering and intervening in DV is often challenging; ideological presumptions, conceptions, gender-neutral discussions and misrecognition of violence affect institutional arrangements and practices, and the ways in which professionals feel about and respond to violence. We utilise positioning theory to analyse social workers’ focus group interview data (n = 20). We consider (1) how emotions expressed by social w…

perheväkivaltamedia_common.quotation_subjectväkivaltaPsychological interventionIgnoranceAffect (psychology)sukupuolipositioning theoryaffective practicessukupuolineutraaliusviolence interventionsväkivaltatyötunteetmedia_commondomestic violencegender neutralitySocial workinstitutional practicesGender neutralityFocus groupsosiaalityö5142 Social policyDomestic violenceIdeologyperhetyöPsychologySocial psychology
researchProduct

Tytön, pojan vai kenen tahansa nimi? : harvinaisten etunimien sukupuolen kokeminen

2015

Tutkielmani käsittelee sukupuolineutraaleja nimiä, eli nimiä, joita voidaan antaa sukupuolesta riippumatta. Kiin-nostukseni kohteena on erityisesti se, luokitteleeko kuulija joka tapauksessa tällaisetkin nimet tietylle sukupuolelle kuuluviksi, vai voidaanko sukupuolineutraalit nimet todella kokea neutraaleiksi. Tutkin myös iän vaikutusta kokemukseen. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Koetaanko niin sanotut sukupuolineutraalit nimet oikeasti kaikille sukupuolille sopiviksi? Herättävätkö nämäkin nimet selvän mielikuvan siitä, onko kyseessä tytön vai pojan nimi? 2) Miksi herättävät tai eivät herätä? Onko jokin tietty tekijä erityisen merkittävä? 3) Vaikuttaako vastaajan ikä nimen tulkintaan? Tutkim…

sukupuolineutraaliusnimistöntutkimusetunimethenkilönnimetsukupuoli
researchProduct

Debatt om det könsneutrala pronomenet hen i svenska och finlandsvenska tidningar

2015

Tämän pro gradu- tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia mielipiteitä ruotsin kieleen hiljattain pinnalle noussut sukupuolineutraali pronomini, hen, herättää ruotsin ja suomenruotsalaisessa mediassa ja eroavatko mielipiteet maiden välillä. Lisäksi haluttiin tarkastella, mitä mieltä lingvistit ovat pronominista. Argumentit ovat vuosilta 2007-2013 ja ne kerättiin kolmesta ruotsin ja yhdestä suomenruotsalaisesta päivälehdestä. Argumenttityypiksi valittiin kielelliset argumentit, joita seulottiin tutkimukseen yhteensä 33. Mielipiteitä tutkittiin kvalitatiivisin menetelmin argumentaatioanalyysiä hyödyntäen. Argumentaatioanalyysissä käytettiin mallina Björnssonin argumentaatiomallia, jos…

sukupuolineutraaliusruotsin kieliargumentointipronominitsukupuolineutraali pronominihenargumentaatioanalyysi
researchProduct

Syrjimätön ja yhdenvertainen opetusviestintä

2020

Yhdenvertaisuuslaki (1329/2014) ja laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (1329/2014) velvoittavat koulutuksen järjestäjiä edistämäään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa ja huolehtimaan koulutuksen järjestäjän tai oppilaitoksen toiminnan syrjimättömyydestä. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat myös perusopetuksen kehittämistä (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, 16). Kirjallisten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmien lisäksi opettajien opetusviestintää kannattaa tarkastella yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta. nonPeerReviewed

sukupuolitietoisuussyrjintäsukupuolivähemmistötlaki naisten ja miesten välisestä tasa-arvostayhdenvertaisuuslaki (1912)opetusviestintäsukupuoliyhdenvertaisuusperusopetussukupuolineutraaliuskielenkäyttökiusaaminenstereotypiattasa-arvokasvatusinkluusiohäirintäviestintäopetussuunnitelmat
researchProduct

Upseerinaisten sukupuolen tekemisen tavat

2018

Armeija on historiallisesti ja globaalisti sukupuolittunut instituutio ja sotiluus on perinteisesti ollut miesten hallussa. Sielläkin, missä sotilaana toimiminen on mahdollista naisille, sotilaan normi on edelleen mies. Artikkelissa tarkastellaan, millaisia sukupuolen tekemisen tapoja Suomen Puolustusvoimissa työskentelevät upseerinaiset ovat omaksuneet sopeutuakseen sotilasyhteisöön. Artikkeli avaa, miten upseerinaiset tekevät sukupuolta sotilaskontekstissa ja miten nämä sukupuolen tekemisen tavat vaikuttavat muussa elämässä. Aineisto koostuu yhdeksän upseerinaisen haastattelusta, joiden pohjalta hahmottuu neljänlaisia sukupuolen tekemisen tapoja: sukupuolen tekeminen rakentamalla sukupuol…

sukupuolittuminensopeutuminennaisetmaskuliinisuussukupuolineutraaliussukupuoliroolitsotilashenkilöstösosiaaliset normitupseeritnaiseus
researchProduct