Search results for "suomalainen viittomakieli"

Suomalaisen viittomakielen täydennyskoulutusta kehittämässä

2021

Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskus toteutti vuosina 2018–2020 OKM-rahoitteisen Suomalaisen viittomakielen opetuksen kehittämishankkeen. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin täydennyskoulutusta viittomakielen opettajille ja valmistettiin avointa oppimateriaalia. Hanketta tuki muu viittomakielen keskuksessa tehty työ kuten suomalaisen viittomakielen korpuksen julkaisu, oppiaineen opetussuunnitelmatyö ja muut hankkeet. nonPeerReviewed

Taking non-manuality into account in collecting and analyzing Finnish Sign Language video data

2014

This paper describes our attention to research into non-manuals when collecting a large body of video data in Finnish Sign Language (FinSL). We will first of all give an overview of the data-collecting process and of the choices that we made in order for the data to be usable in research into non-manual activity (e.g. camera arrangement, video compression, and Kinect technology). Secondly, the paper will outline our plans for the analysis of the non-manual features of this data. We discuss the technological methods we plan to use in our investigation of non-manual features (i.e. computer-vision based methods) and give examples of the type of results that this kind of approach can provide us…

Perfektiivisen aspektin esiintyminen suomalaisessa viittomakielessä

2012

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani perfektiivisen aspektin esiintymistä suomalaisessa viittomakielessä. Perfektiivisellä aspektilla tarkoitetaan rajattua tapahtumaa, jossa jokin toiminta on päättynyt tai loppuun suoritettu. Keskityn tutkielmassani kolmeen viittomaan: JO, VALMIS ja LOPPU. Rissanen on esittänyt näillä viittomilla voitavan ilmaista perfektiivistä aspektia suomalaisessa viittomakielessä. Suomalaisessa viittomakielessä esiintyvän perfektiivisen aspektin syvällisemmän tarkastelun puutteen vuoksi tutkielmani keskeisenä tavoitteena on selvittää, että ilmaistaanko viittomilla JO, VALMIS ja LOPPU perfektiivistä aspektia ja millaisissa tilanteissa ja viittomajärjestyksissä se voi t…

Osoitukset kielen ja eleiden rajapinnalla

2013

Tutkielmassa tarkastellaan etusormiosoituksia ja niiden asemaa kielellisinä yksikköinä ja eleinä. Tutkielma on aineistoesimerkein havainnollistettu kirjallisuuskatsaus, jossa selvitetään, miten osoituksia on tulkittu eletutkimuksessa ja viitottujen kielten tutkimuksessa, ja onko näissä tulkinnoissa yhtäläisyyksiä. Tutkielmassa keskitytään prototyyppiseen osoitusmuotoon, etusormiosoitukseen. Eleiden tutkimuksessa McNeill on esitellyt käsityksen, jossa eleet määritellään puheen eli kielen läsnäolosta riippuvaisena jatkumona. Koska viitottujen kielten suhde eleisiin ei ole jatkumoajattelussa aivan ongelmaton, lähestytään ajatusta tässä tutkielmassa kriittisesti. Eleiden ja kielen rajaa pohdita…

Fixed and NOT free : Revisiting the order of the main clausal constituents in Finnish Sign Language from a corpus perspective

2017

This squib investigates the order of the main clausal constituents in verbal-centered clauses in Finnish Sign Language (FinSL). With the help of the frequencies calculated from narratives included in the recently compiled FinSL corpus, the study suggests that the order of the main constituents in FinSL clauses is more fixed than has been claimed in a previous study. With intransitive and transitive clauses with a Type 1 or Type 2 verbal predicate, the study shows that their internal structures strongly favor the orders SV and AVP, respectively, although both S/A and P core arguments are often left lexically unexpressed. Concerning Type 3 verbal predicates, the study shows that they most typ…

Saavutettavuutta kaikille? : viitottujen verkkotekstien laatu ja käytettävyys viittomakielten elinvoimaisuuden ja kielenoppimisen näkökulmasta

2022

Viime aikoina on keskusteltu viittomakielisten ja viittomakielelle tulkattujen verkkotekstien laadusta. Viittomakieliset ovat kokeneet, että viitottujen verkkotekstien laatu vaihtelee paljon. Viitottuja verkkotekstejä käytetään monissa paikoissa kielenopetustyössä, kirjastoissa ja eri medioiden saavutettavuuden kehittämistyössä. Käsittelin maisterintutkielmassani (2021) viitottujen verkkotekstien laatua tekstien käytettävyyden ja kieliasiantuntijoiden näkökulmista. Millainen rooli on kuuroilla, äidinkielisillä kieliammattilaisilla, kääntäjillä ja tulkeilla pienissä viitotuissa vähemmistökielissä? nonPeerReviewed

Suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittäminen Yleisissä kielitutkinnoissa

2019

Artikkelissa kuvaamme lyhyesti suomalaisen viittomakielen taitotasokuvainten ja arviointikriteereiden kehittämistä ja siihen liittyvää validointiprosessia Soveltavan kielentutkimuksen keskuksessa. Suomalaisessa viittomakielessä ei aiemmin ole ollut yhtenäisiä, teoreettisesti määriteltyjä kuvauksia viittomakielen taidon kehittymisestä. Nyt kehitetyissä taitotasokuvaimissa ja arviointikriteereissä viittomakielen taito on kuvattu kuusiportaisella asteikolla kolmessa eri osataidossa: viittomakielen ymmärtämisessä, viittomakielen itsenäisessä tuottamisessa ja viittomakielisessä keskustelussa. Kuvaimia ja kriteereitä voidaan soveltaa eri käyttötarkoituksiin, kuten kielen opetukseen, kielitaidon a…

Suomalaisen viittomakielen rakenteen ja tilankäytön oppiminen vieraana kielenä

2005

Maisteriksi viittomakielestä : 11 sukellusta suomalaiseen viittomakieleen

2017

Tavu ja lause : tutkimuksia kahden sekventiaalisen perusyksikön olemuksesta suomalaisessa viittomakielessä

2009

Tommi Jantunen tarkastelee tutkimuksessaan kahden kielitieteen peruskäsitteen, tavun ja lauseen, olemusta suomalaisessa viittomakielessä. Jantunen selvittää äänne- ja lauseopillisia perusasioita vähän tutkitun vähemmistökielen kieliopista. Etenkään lauseoppia ei ole suomalaisen viittomakielen tutkimuksessa kartoitettu. Työn aihepiiri lienee omiaan saattamaan monet turhautuneisuuden tilaan. Kielioppi on monelle kouluajoilta tuttu kirosana, ja esimerkiksi tavusta keskustelu viitotun kielen yhteydessä voi ehkä vaikuttaa alkavan houretilan oireelta. Pohjimmiltaan tutkimuksessani on kuitenkin kyse hyvin yksinkertaisista asioista: Miten mitata viittomien pituutta ja miten viittomat järjestyvät su…