Search results for "suomenruotsi"

Suomalaista ruotsia keskiajalta nykypäivään

2020

Arvioidut teokset:
 Marika Tandefelt (toim.): Finländsk svenska från medeltid till 1860. Svenskan i Finland – i dag och i går III:1. Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland 2019. 416 s. isbn 978-951-583-456-0.
 Marika Tandefelt (toim.): Finländsk svenska från 1860 till nutid. Svenskan i Finland – i dag och i går III:2. Helsinki: Svenska litteratursällskapet i Finland 2019. 458 s. isbn 978-951-583-457-7.

Suomenruotsin murteista, vaihtelusta ja muuttuvasta kielimaisemasta

2018

Arvioidut teokset
 Ann-Marie Ivars: Dialekter och småstadsspråk. Svenskan i Finland – i dag och i går I:1. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 798. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland 2015. 464 s. isbn 978-951-583-336-5.
 Marika Tandefelt (toim.): Gruppspråk, samspråk, två språk. Svenskan i Finland – i dag och i går I:2. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 799. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland 2015. 252 s. isbn 978-951-583-337-2.

"De här e fittit najs!" : fult språk i två svenskspråkiga diskussionsforum för ungdomar

2017

Tutkielman tarkoituksena on tutkia ja verrata keskenään ruman kielen käyttöä kahdella ruotsinkielisellä nuorille suunnatulla keskustelufoorumilla. Keskustelufoorumeista toinen on ruotsinruotsalainen ungdomar.se ja toinen suomenruotsalainen shsweb.fi. Tutkimuskohteena olevalla rumalla kielellä tarkoitetaan kirosanoja, haukkumasanoja, korostavia etuliitteitä sekä muita sanoja, jotka koetaan tabuiksi. Tutkimuksen kohteena on myös vieraiden kielten, erityisesti englannin vaikutus rumaan kielenkäyttöön sekä suomen kielen vaikutus suomenruotsalaisten nuorten kielenkäyttöön. Olen poiminut kummaltakin keskustelufoorumilta yli 300 sanaa, fraasia tai lausetta, jotka ovat olleet tärkeitä tämän tutkimu…

Talspråkliga och finlandssvenska ord i läroböcker i svenska : förekomst och angivelse av stilnivå

2016

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia puhekielisten ja suomenruotsalaisten sanojen esiintymistä ruotsin kielen oppikirjoissa. Lisäksi tarkasteltiin, miten tutkittujen sanojen kuuluminen neutraalin standardikielen ulkopuolelle oli ilmoitettu, ja millaisia eroja tarkasteltujen oppikirjojen välillä oli. Tutkimusaineistona oli kaksi b-ruotsin yläastekirjaa, Megafon 3 ja På gång 9,sekä b-ruotsin lukiokirja Galleri 6, joka on erityisesti tarkoitettu suulliselle kurssille. Metodeina tutkimuksessa olivat sisältöanalyysi ja leksikaaliset menetelmät. Puhekieliset sanat määriteltiin lopulta tarkoittamaan tässä tutkimuksessa puhekielisiä sanamuotoja, anglismeja ja slangia. Tutkimus osoitti, että p…

"Just det, det är helt jättetråkigt" : förstärkande ord och förled samt instämmande i finlandssvenska ungdomssamtal

2017

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää mitä vahvikesanoja sekä –etuliitteitä suomenruotsalaiset nuoret käyttävät puhutussa kielessä, ja millaisissa konteksteissa niitä useimmiten esiintyy. Lisäksi selvitettiin millä eri tavoilla ja fraaseilla he osoittivat olevansa samaa mieltä keskustelukumppaneidensa kanssa. Tutkimustuloksia analysoitiin sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Materiaalina käytettiin äänitettyjä neljän hengen ryhmäkeskusteluja, ja kaikki osallistujat olivat yläkouluikäisiä. Mukana oli neljä ryhmää, joista kolme koostui kahdesta tytöstä ja kahdesta pojasta, sekä yksi koostui neljästä pojasta. Heille annettiin valmiita keskustelunaiheita, joita he saivat halutessaan…

Svenskan i Finland 16

2016

En lexikal-semantisk analys av språket i finlandssvenska och sverigesvenska bostadsannonser

2015

Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää kielellisiä eroja ja yhtäläisyyksiä suomenruotsalaisten ja ruotsinruotsalaisten asuntoilmoitusten välillä. Keskityin erityisesti tutkimaan ilmoituksissa käytettäviä termejä, välittäjien esiintuomia houkuttelevia tietoja asunnoista ja heidän käyttämiään vaikuttavia ilmaisuja sekä adjektiivien käyttöä. Aikaisempaa tutkimusta ei tietoni mukaan ole tehty tästä aiheesta. Tutkimuksen materiaali koostui 46 asuntoilmoituksesta, joista puolet oli suomenruotsalaisesta sanomalehdestä, Hufvudstadsbladetista, ja puolet ruotsalaisen sanomalehden, Dagens Nyheterin, asuntoliitteestä. Tulokset näyttivät, että suomenruotsalaisten ja ruotsinruotsalaisten asuntoilmoitus…

Finskspråkiga talares intonation av finlandssvenska i påståendeyttranden i fritt tal

2017

In this study, I examine Finnish-speakers’ (n=8) intonation in declarative utterances in Finland-Swedish free speech on CEFR levels B1–B2. Data come from the National Certificates of Language Proficiency intermediate level tests (www.jyu.fi/yki). I measure f0 acoustically (mean, SD, range, mean absolute slope, f0 peaks) and examine the pitch contours. L2 speakers’ intonation is also contrasted with native Finland-Swedish speakers’ (n=5) intonation. The results show that L2 speakers have a significantly wider f0 range, greater standard deviation and steeper absolute slope than L1 speakers. Differences occur also in the extent to which L2 speakers use f0 peaks in their utterances and in peak …

Utbytestidens inverkan på attityder till rikssvenska och finlandssvenska

2011

Tutkielman tavoitteena oli selvittää kuinka vaihtoaika Ruotsissa vaikuttaa asenteisiin suomenruotsia ja riikinruotsia kohtaan. Halusin selvittää myös syitä mahdollisiin asennemuutoksiin. Tutkimus oli kvalitatiivinen ja tutkimusaineiston keruu tapahtui haastattelemalla kolmea yhden lukukauden vaihdossa ollutta opiskelijaa, jotka kaikki opiskelivat pääaineena ruotsin kieltä yliopistossa. Haastateltavat saivat vastata äidinkielellään ja omin sanoin esittämiini kysymyksiin. Tuloksista kävi ilmi, että asenteet riikinruotsia kohtaan säilyivät samana, mutta asenteet suomenruotsia kohtaan huononivat. Haastateltavien mielestä suomenruotsi kuulosti tönköltä ja yksinkertaiselta vaihtoajan jälkeen. Tut…

UTTAL AV S2-FINSKA MED FOKUS PÅ SVENSKSPRÅKIGA TALARE

2016

I undersökningen analyseras 11 inföddliknande S2-talares uttal av finska. Sex av talarna har finlandssvenska som S1, fem av talarna har sverigesvenska, tyska, franska, ryska resp. spanska som S1. Talarnas uttal undersöktes dels genom ett test med finskspråkiga lyssnare (n=93), dels genom att S2-talarnas uttal jämfördes akustiskt med uttalet hos talare med finska som S1. Vidare jämfördes de finlandssvenska talarnas uttal av finska och svenska. Resultaten visar att finlandssvenska talare skiljer sig som grupp från infödda finskspråkiga talare och från talare med ett annat S1 än finlandssvenska. De flesta finlandssvenskar bröt mycket svagt. Stavelselängderna och intonationen i långa ord orsaka…