Search results for "suomi toisena kielenä"

Finnish L2 proficiency for working life : towards research-based language education and supervision practices

2021

In all Nordic countries, the L2 proficiency needed at work has become a key area in the language education provided for adult immigrants. This paper is part of a series of articles that gives an overview of language policies and research activities in the Nordic countries related to L2 in working life, together with a presentation of novel empirical analyses. Here, the focus is on the Finnish perspective. The aims of this paper are twofold. First, it provides an overall picture of the policies and research findings underlying recent tendencies in Finnish L2 language education in/for working life. After this, the article presents two case studies of clinical supervision practices in health c…

Velvoitteen ilmaiseminen ja sävyttäminen aikuisten suomenoppijoiden teksteissä

2015

Tutkielmassa selvitetään, millaisia velvoitteen ilmaisemisen ja sävyttämisen keinoja aikuiset suomenoppijat käyttävät kirjoitetuissa viesteissä ja mielipideteksteissä Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK 2003) taitotasoilla. Lisäksi tutkitaan, millaiset tekijät vaikuttavat ilmaisukeinojen ja sävyttäjien kontekstiin sopivuuteen, kun huomioidaan kumppanuus- ja kompetenssikasvojen säilyttäminen vuorovaikutuksellisina tavoitteina (ks. esim. Aalto 1998). Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston ja Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen yhteistä Topling-hanketta, jossa tutkitaan mm. erilaisten kielellisten piirteiden sijoittumista EVK:n taitotasoasteikolle. Aineistona on yhteensä 180 EVK:n taitotasokuv…

Venäläisten lasten pitkien painottomien vokaalien havaitseminen suomen kielessä

2000

”Kato, tuo puhhuu suomea!” : sujuvasti äännetty suomi ja yhteiskunnallinen osallisuus

2020

Ääntäminen on puheilmaisun perusta. Sujuvaa ja ymmärrettävää puhetta on helppo kuunnella, se ei ole liian nopeaa tai takeltelevan hidasta, äänteet erottuvat ja puheen sävelkulku on vivahteikas (Valo 1994). Aikuiset suomi toisena kielenä –puhujat ponnistelevat toisinaan sujuvan ääntämisen kanssa pitkään, vaikka heillä olisikin kielen rakenteet ja sanasto hallussaan. Ääntämisen oppimisen prosessi on yhteydessä muun muassa aiempaan oppimiseen ja oppijan yksilöllisiin ominaisuuksiin. Ääntämiseen liittyy myös yhteisöllinen aspekti: miten vierasperäinen ääntäminen edistää tai estää osallistumista ja aktiivista roolia yhteiskunnassa? Pohdin puheenvuorossani aikuisten maahanmuuttajien, erityisesti …

Tuplatekstityksestäkö avain oppimateriaalikielen ja arkisuomen välisiin eroihin?

2015

Uusviestinnän seurauksena eri kielimuotojen rajat ovat hämärtyneet ja arkipuheen piirteet ovat alkaneet yleistyä paitsi puhutussa myös kirjoitetussa yleiskielessä. Suomea muunkielisille opetettaessa puhekielen ongelmallisuus on tiedostettu, mutta sitä on vaikea ottaa huomioon tyydyttävällä tavalla opetuksessa. Miten opettaa arkipuhekieltä tai kielen puhuttuja variaatioita ylipäänsä? Lukemalla? Kuuntelemalla? Luontevin tapa olisi oppia puhekieli puhumalla, mutta kenen kanssa puhumalla se opittaisiin? Yksi ratkaisu voisi olla tässä artikkelissa esiteltävä tuplatekstitys (TT), joka arkipuhekielen ja yleiskielen välisiä eroja konkretisoimalla voi helpottaa arkipuhekielen ymmärtämistä ja myös au…

Kysymys-vastaus-vieruspari lastentarhanopettajien ja kakkoskielisten lasten vuorovaikutuksessa

2016

Tutkimus käsittelee lastentarhanopettajien ja kakkoskielisten lasten välisiä kysymyksiä ja vastauksia kahdenvälisissä keskustelutilanteissa. Tutkimuksen tavoite on selvittää, millaisia kysymyksiä ja vastauksia keskusteluissa on, mil­laiset vuorot tulkitaan kysymyksiksi, millaisia funktioita kysymyksillä on ja kuinka ne rakentavat vuorovaikutuksen institutionaalisuutta. Suomessa on tehty keskustelunanalyyttista tutkimusta aikuisen ja lapsen välisestä sekä äidinkielisen ja kakkos­kielisen puhujan välisestä vuorovaikutuksesta, mutta äidinkielisen aikuisen ja kakkoskielisen lapsen välistä vuoro­vaikutusta on tutkittu hyvin vähän etenkin kahdenvälisen vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus täyd…

Maahanmuuttajan toimijuuden kielellinen rakentuminen ja kielenoppimisen mahdollisuudet ravintola-alan työssä

2017

Tutkimus tarkastelee, miten maahanmuuttajan toimijuus rakentuu ravintola-alan työssä ja millaisia kielenoppimisen mahdollisuuksia ravintola-ala tarjoaa. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, joka on toteutettu etnografisella tutkimusotteella. Tutkimusaineistona on kahden ravintola-alalla työskennelleen maahanmuuttajan haastattelut, heidän suomenkielisten työtovereidensa ryhmäkeskustelu sekä autenttinen työpuheäänitte. Tutkimusmenetelminä käytettiin sisällönanalyysia ja diskurssianalyysia. Lisäksi ravintolan keittiössä nauhoitettua tallennetta analysoitiin vuorovaikutuslingvistiikasta vaikutteita ottaen. Tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston Suomi työkielenä -hanketta. Teoreettisena viitek…

Sanarakenteen hahmottaminen : venäjänkielisten 7.–9.-luokkalaisten epäsanojen sanarakenteen tunnistuksen taidot psykolingvistisissä testeissä

2016

Tutkimukseni tutkii suomea toisena kielenä (S2) puhuvien venäjänkielisten nuorten kielitaitoa. Tutkimusryhmä koostuu saman kielitaustan jakavista oppilaista, joilla on vähäisen kielen oppimisajan, maassaoloajan tai kaksikielisyyden vuoksi puutteita toisen kielen sanarakenteen tunnistuksen taidoissa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan kuinka hyvin venäjänkieliset 7.-9.-luokkalaiset suomen kielen oppijat hallitsevat suomen kielen sanarakenteen? Tätä tarkastellaan psykolingvistisen testistön avulla etsimällä vastauksia kahteen alakysymykseen: a) Millaisia virheitä venäjänkieliset 7.–9.-luokkalaiset suomen kielen oppijat tekevät psykolingvistiseen testistöön kuuluvassa epäsanatestissä silloin, ku…

Tapaustutkimus Lukumummi-toimintaan osallistuneen S2-oppijan sanaston hallinnasta

2017

Tutkimuksen aiheena on tutkia Niilo Mäki Instituutin (NMI) toteuttamaan Lukumummi- ja -vaari -toimintaan osallistuneen S2-oppijan sanaston hallintaa. Toiminta kuuluu Kielellisten taitojen ja lukemisen tukeminen -hankkeeseen, jota rahoittaa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) vuosina 2015‒2017. Aihe on mielenkiintoinen, sillä tutkimuksessa selvitetään lukemisen ja vuorovaikutuksen vaikutusta sanojen oppimiseen. Tutkimuskysymyksinä tarkastellaan, miten sanaston hallinta kehittyy alku- ja loppumittausten vastausten perusteella ja miten lukutilanteiden dialogisuus tukee sanaston kehittymistä. Aikaisempaa tutkimusta aiheesta löytyy Mari Hongon (2013) ja Minna Sunin (2008) väitös…

Kaunokirjallisuuden käyttö ja merkitys sanaston kehittymisessä : lukumummit ja -vaarit lukemassa kahdestaan S2-oppijoiden kanssa

2016

Maisterintutkielmassani tutkin, miten S2-oppijoiden sanavarasto kehittyy kaunokirjallisuutta lukemalla. Sanasto jää usein kielenopetuksessa sivurooliin, vaikka suppeaa sanavarastoa pidetään sekä kielen oppimisen että käyttämisensuurimpana esteenä. Tutkimus on osa Niilo Mäki Instituutin laajempaa Kielellisten taitojen ja lukemisen tukeminen -hankkeen (RAY) pilottivaihetta, jossa vapaaehtoiset seniorit lukevat kahdestaan kahdeksan S2-oppijan kanssa lastenkirjaa Palokunnan arvoitus(2015) kerran viikossa 20 minuutin ajan. Lukuinterventio kestää 8–10 viikkoa, ja jokaisella lukutuokiolla käytetään erilaisia sananselitystekniikoita. Mukana on myös kahdeksan S2-oppijan kontrolliryhmä, jolle opettaj…