Search results for "suot"

Ravinnetason ja ojituksen vaikutus suokasvillisuuden monimuotoisuuteen ja lajikoostumukseen

2013

Lajistollisessa monimuotoisuudessa on havaittavissa ajallista ja paikallista vaihtelua, joka on jo vuosisatojen ajan innoittanut ekologeja selvittämään lajirikkauden määrittäviä tekijöitä. Muun muassa pinta-alan, elinympäristön heterogeenisyyden, energian ja resurssien saatavuuden sekä erilaisten häiriöiden on havaittu vaikuttavan lajistolliseen monimuotoisuuteen. Osa monimuotoisuuteen vaikuttavista prosesseista on yhä huonosti tunnettuja, ja yksittäisen tekijän vaikutusta voi olla vaikea tulkita, sillä eri tekijät ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suokasvillisuusyhteisöjen avulla, vaikuttavatko resurssit tai häiriö (1) yhteisön lajimäärään (alfa…

Restoring ecosystem structure and functions : results from Sphagnum peatlands degraded by forestry drainage

2014

Ecosystem rescue : when protection is not enough

2015

Suojeltujen soiden potentiaali luontohaittojen hyvittämisessä on hiipumassa?

2022

Ekologiset kompensaatiot ovat keino, jonka avulla voidaan estää kokonaisheikennyksen syntymistä luonnolle. Kompensaation tarve luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi on tunnistettu kansainvälisesti ja sittemmin myös Suomessa luonnon-suojelulain toimivuusarvioinnissa (kts. hallituksen esityksen luonnos, Valtioneuvosto 2021). Alue ja Ympäristö -lehdessä julkaistu tutkimuksemme ”Ekologisten haittojen hyvittäminen suojelualueita ennallistamalla” (Mustajärvi ym. 2019) tarkasteli jo aiemmin suojeltujen, mutta ihmistoiminnan heikentämien alueiden soveltumista kompensaatiossa tarvittavien luontohyötyjen tuottamiseen. Sen keskeisenä tavoitteena oli selvittää, voidaanko jo aiemmin suoje…

Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi

2015

Rämeiden ojituksen ja ennallistamisen vaikutukset elinympäristön rakenteeseen, kasvillisuuteen ja muurahaisiin

2016

Disentangling the effects of methanogen community and environment on peatland greenhouse gas production by a reciprocal transplant experiment

2020

Northern peatlands consist of a mosaic of peatland types that vary spatially and temporally and differ in their methane (CH4) production. Microbial community composition and environment both potentially control the processes that release carbon from anoxic peat either as CH4 or carbon dioxide (CO2), a less potent greenhouse gas than CH4. However, the respective roles of these controls remain unclear, which prevents incorporating microbes in the predictions of peatland CH4 emissions. 2.Here, a reciprocal transplant experiment was carried out to separate the influences of microbial community and environment in CH4 and anaerobic CO2 production. Peat from an acidic Sphagnum bog and a sedge fen …

Anthropogenic disturbance favors regional generalists over specialists

2016

Ihmisen toiminta aiheuttaa muutoksia yhteisöissä maailmanlaajuisesti. Ihmisvaikutteiset, eli antropogeeniset häiriöt muuttavat ekosysteemien luonnollista häiriödynamiikkaa aikaansaaden ominaisuuksiltaan uudenlaisia ympäristöjä. Tällaiset ympäristöt ovat usein suosiollisempia kasvupaikkavaatimuksiltaan generalisteille vieraslajeille kuin vaateliaammille spesialistilajeille. Tämän seurauksena generalistilajit leviävät uusille alueille ja paikallisia spesialistilajeja häviää. Useiden spesialistilajien korvautuminen muutamalla generalistilajilla voi lisätä eri yhteisöjen välistä samankaltaisuutta eli johtaa taksonomiseen homogenisaatioon ja sitä kautta luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja s…

Ojituksen ja ennallistamisen aiheuttamat muutokset kasvilajistossa ja –yhteisöissä

2013

Verkostonäkökulma ennallistamiskohteiden valinnassa

2013

Verkostonäkökulma korostuu vahvasti luonnonsuojelun suunnittelussa Suomessa ja maailmalla. Suojelualueita ei voi nähdä yksittäisinä eristyneinä alueina, vaan luonnonsuojelualueiden verkosto ja koko ympäröivä maisema ylläpitävät yhdessä tietyn alueen eliölajistoa. Parhaiden alueiden kytkeytyvyyden varmistamista ja verkostojen ylläpitämistä on myös ehdotettu ratkaisuksi biodiversiteetin säilyttämiselle, kun ilmastonmuutos pakottaa lajeja siirtymään uusille asuinalueille. Verkostonäkökulma kannattaa huomioida myös ennallistamiskohteiden valinnassa – mikä ei kuitenkaan ole yksiselitteistä ja helppoa. nonPeerReviewed