Search results for "suu"

Pyhäpäivien vietto varhaismodernin ajan Savossa (vuoteen 1710). Lectio praecursoria 29.4.2016.

2016

FM Miia Kuhan Suomen historian väitöskirja Pyhäpäivien vietto varhaismodernin ajan Savossa (vuoteen 1710) tarkastettiin 29.4.2016 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Raisa Maria Toivo Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Kustaa H. J. Vilkuna Jyväskylän yliopistosta.

Tilinpäätöskäytäntöjen kansainvälisen harmonisoinnin tarkastelua Giddensin rakenteellistumisen teorian pohjalta

2002

"Minulla täytyy olla mielessä hallittu kaaos, jotta tekstiä syntyy" : Leevi Lehdon Päivä yhdenpäivänromaanina

2021

Erikoisjulkaisu : Näkökulmia Ukrainan sodan aiheuttamaan pakolaisuuteen

2022

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan tämän vuoden helmikuun 24. päivä. Tällöin ensimmäisistä maan sisäisesti kodeistaan paenneista ja maan rajojen ulkopuolelle pakoon lähteneistä ihmisistä muodostunut pakkomuuttoliike on kasvanut kaikkineen nyt yli kuuteen miljoonaan Ukrainan rajan ylittäneeseen pakolaiseen (UNHCR, tilanne 23.5.2022). Tämän teemanumeron taustalla on halumme ymmärtää paremmin Ukrainan sodan aiheuttamaa pakolaisuutta sekä toisaalta tarkastella sitä aikaisemman aiheeseen liittyvän tutkimustiedon pohjalta. Tavoitteenamme oli koota yhteen maahanmuuton ja pakolaisuuden tematiikkaan erikoistuneilta tutkijoilta erilaisia näkökulmia liittyen Ukrainan sotaan ja sen synnyttämään pakolaisuuteen. …

Hedelmöityshoitolakiesitys ja sosiaalinen kansalaisuus : inkluusion ja ekskluusion politiikat

2006

Kohti yhdenvertaista sivistystä: yhdenvertaisuuden elementit opetus- ja kirjastotointa koskeneessa sääntelyssä Suomen itsenäisyyden varhaisissa vaihe…

2016

Oikeus- ja kulttuurihistorian alaan sijoittuvassa tutkimuksessa tarkastellaan itsenäisen Suomen opetus- ja kirjastotointa koskeneen oikeudellisen sääntelyn syntyä sekä sääntelyyn sisältyneitä yhdenvertaisuuden elementtejä. Huomioitavaksi tulevat niin vallinnut yhteiskunnallinen ja oikeuskulttuurinen konteksti kuin sivistyksellistä yhdenvertaisuutta koskenut arvo- ja oikeusperustakin. Arvojen ja oikeuden yhteys nähdään tutkimuksessa kiinteänä. Sääntelyyn sisältyneiden yhdenvertaisuuden elementtien ja tarkasteltavaa ilmiötä ympäröineen historiallisen tilan analysoinnin lisäksi tutkimuksessa kiinnitetään huomiota valmistelu- ja päätöksentekoprosessiin, jonka kautta sääntely muodostettiin. Tark…

Miksi korkeakoulutettu maahanmuuttanut ei pääse yliopistoon? : yhdenvertaisuutta etsimässä

2021

Eri tulkinnat yhdenvertaisuudesta ja sen täyttymisestä vaikuttavat siihen, kenellä on pääsy yliopisto-opintoihin. Samaa kaikille -ajattelu rajoittaa tukitoimien kohdentamista tietylle ryhmälle ja sysää vastuun hakukelpoisuuden edellyttämien tietojen ja taitojen saavuttamisesta yksilölle itselleen. Nykyisellään yliopistojen toimintamallit ja rakenteet eivät mahdollista korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttaneiden sujuvia polkuja yliopisto-opintoihin. Polkujen mahdollistamisessa keskeisessä roolissa ovat alkuvaiheen ohjauksen ja neuvonnan määrä ja laatu sekä suomen, ruotsin tai englannin kielen kehittämisen tuki niin yliopisto-opintoja edeltävän koulutuksen kuin yliopisto-o…

Tuntematon tunnetuksi : kansainvälistyvän yliopiston ja kehittyvien opiskelijavalintojen haasteet

2020

Suomalaisen korkeakoulutuksen merkitystä yhteiskunnassa ovat koetelleet ja kyseenalaistaneet viime aikoina niin vähenevät resurssit kuin kasvanut tutkijoiden aivovuoto ulkomaille. Tutkimustiedon arvostuksen laskua on kuvattu myös viittaamalla aikaamme kuvaavaan käsitteeseen totuudenjälkeinen aika. Totuudenjälkeisellä aikakaudella tunteiden – jopa suoranaisten valheiden – väitetään syrjäyttäneen päätöksenteossa tutkitun tiedon (Muhonen 2017; Raivio 2018). Myös viime vuosien tilastot väestön koulutustason nousutrendin pysähtymisestä antavat aihetta huolelle korkeakoulutuksen tilasta. Vielä vuonna 2013 nuoret ikäluokat (25–34-vuotiaat) olivat vanhempia ikäluokkia koulutetumpia, mutta vuonna 20…

”Tytöt ovat kilttejä ja tottelevaisia, pojat villejä ja rauhattomia” - ja muita koulun haasteita

2017

Alueellinen yhdenvertaisuus maakunnallistuvissa sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa

2021

Yhdenvertaisuus on keskeinen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta ohjaava tavoite, mutta ilmiön alueellinen ulottuvuus on jäänyt usein katveeseen. Artikkelissa haastatellaan kahdessa maakunnallisessa sote-organisaatiossa ja eri palvelualueilla johtotehtävissä olevia viranhaltijoita. Millaisena alueellinen yhdenvertaisuus näyttäytyy uudistuvien sote-rakenteiden toimintaa ohjaavissa periaatteissa, rakenteissa ja toimintakäytännöissä? Entä kuinka se konkretisoituu palvelujen tuottamisessa? The welfare state can be considered one of the most significant equality projects of Finnish society. However, its original aim of ensuring equal and universal access to public welfare services, irrespe…