Search results for "taitotaso"

Vironkielisten osallistujien kielitaito Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testissä 

2021

Tarkastelemme tässä artikkelissa vironkielisten suomen oppijoiden osallistumista Suomen kansallisen kielitestin, Yleisten kielitutkintojen, keskitason tutkintoon ja heidän kielitaitoprofiiliaan tutkintotulosten valossa. Vertaamme tuloksia yleiseen tutkintomenestykseen sekä osallistujien taustaan ja pohdimme suomen kielen asemaa oppimisen kohteena vironkielisten näkökulmasta. Analyysimetodina käytämme kuvailevaa tilastollista analyysia sekä tilastollista päättelyä. Tulokset osoittavat, että vironkieliset osallistujat menestyvät tutkinnossa hyvin ja erityisesti ymmärtämistaidot ovat tutkitussa ryhmässä vahvat. Vaikka aiemman tutkimuksen valossa suomen kielen taidon tason onkin nähty riippuvan…

TVT-taitotasohankkeen arviointi

2012

Tässä tutkielmassa selvitetään tietotekniikan käyttöä nykypäivän opetuksessa sekä perehdytään TVT-taitotasohankkeeseen. TVT-taitotasohankkeen tarkoitus on määritellä riittävä TVT-taitotaso lukion opiskelijoille ja luoda testi, jolla TVT-taitotasoa mitataan. Tässä tutkielmassa selvitetään, kuinka hanke on onnistunut taitotason määrittämisessä ja TVT-testin luonnissa

Argumentoinnin keinot S2-oppijoiden teksteissä

2013

Tässä tutkielmassa tarkastellaan yläkoulua käyvien suomi toisena kielenä -oppijoiden argumentoinnin taitoja suhteessa Eurooppalaiseen viitekehykseen (EVK). Tutkielmassa selvitetään, miten eri kielitaitotasoille sijoittuvat S2-oppijat argumentoivat ja vastaavatko heidän argumentointitaitonsa Viitekehyksessä kullekin taitotasolle määriteltyjä kuvauksia. Teoriataustana toimivat Perelmanin ja Olbrechts-Tytecan (1969) sekä Bayerin (2007) argumentointiteoriat. Aineisto koostuu 72:sta vuosina 2010–2011 Jyväskylän yliopiston soveltavan kielentutkimuksen laitoksen DIALUKI-tutkimushankkeessa kerätystä ja taitotasoitetusta mielipidekirjoituksesta. Oppijoiden käyttämät argumentoinnin keinot on lajitelt…

Puheen ymmärtämisen tehtävien taitotasoille asettaminen Yleisissä kielitutkinnoissa

2016

The aim of this study is to explore rater effects, such as consistency and severity of the judgements of 12 expert judges, and to report the extent of assessment criteria used by them. The data of the study are based on the three different phases of the standardization procedure which were analyzed using the MFRM model. In addition, feedback gathered from the expert judges was used to find out their opinions about the procedure and to validate the results of the standardization. The results of this study indicate that general discussion on and statistical information about the items influenced judges’ consistency and severity and their adaptation of the assessment criteria. The judges thems…

Korkeakoulutetun maahanmuuttajan oikeus oppia suomea

2017

Uuden kotimaan kielen oppimisessa ei ole kyse ainoastaan ulkopuolelta asetettujen vaatimusten täyttämisestä vaan myös yksilön oikeudesta osallistua niin sosiaaliseen elämään, yhteiskuntaan kuin työmarkkinoille. Tämä oikeus koskee myös korkeakoulutettuja, englantia työkielenään käyttäviä maahanmuuttajia. Olennaista on nähdä kehittyvä kielitaito jatkumona, josta on hyötyä joka vaiheessa. nonPeerReviewed

Suomalaisen viittomakielen taitotasokuvaimet ja arviointikriteerit

2019

Sähköpostiviestien aloitukset ja lopetukset oppijansuomessa ja oppijanruotsissa

2013

This study examines interpersonality and audience awareness of initial greetings and leave-taking formulae in 1,041 e-mails (523 Finnish, 518 Swedish) written by Finnish (n = 222) and Swedish (n = 174) language learners in basic education, secondary education and at university level in Finland. The results reveal that there are certain communicative differences between the two groups. The e-mails contain different levels of formality: Swedish learners use more initial greetings and their messages are slightly more coherent than those of Finnish learners. The initial greeting hei/hej is commonly used in different contexts, regardless of the language. Learners’ audience awareness is indicated…

Ruotsin kielen suullisen taidon testaaminen näyttökokeissa

2002

Ruotsin kielen osaamisvaatimuksista vapauttaminen korkeakouluissa

2018

Artikkelin tarkoituksena on selvittää, millä perusteilla opiskelija voi saada vapautuksen osaamisvaatimuksesta ruotsissa toisena kotimaisena kielenä osana korkeakoulututkintoa sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Tilannetta on kartoitettu syksyllä 2017 korkeakouluille lähetetyllä kyselyllä, johon saatiin kattavasti vastauksia. Tulokset osoittivat, että käytänteet vaihtelevat suuresti sekä yksittäisten korkeakoulujen että korkeakoulusektorien välillä. Opiskelijoita ei siis kohdella tasavertaisesti eri korkeakouluissa. Tämä herättääkin pohtimaan, olisiko mahdollista luoda yhteisiä käytänteitä ruotsin osaamisvaatimuksista vapauttamiseksi niiden korkeakouluopiskelijoiden osalta, joid…

"Sori mä en voin tullan" : negaatioilmaukset suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä

2014

Maisterintutkielmani tavoitteena on tarkastella negaatioilmausten kehittymistä S2-oppijoiden teksteissä Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK)taitotasolta toiselle siirryttäessä. Keskityn tutkimaan nimenomaan kieltoverbin sisältäviä negaatioilmauksia ja jätän tutkimukseni ulkopuolelle muut kiellon ilmaisukeinot. Tutkimukseni pohjautuu menetelmiltään ja aineistoltaan Jyväskylän yliopiston kielten laitoksen The Linguistic Basic of the Common European Framework levels (Cefling) ja Toisen kielen oppimisen polut (Topling) -hankkeisiin. Tutkimuksen teoreettisena pohjana käytän hankkeiden parissa kehitettyä DEMfad-mallia (Franceschina ym. 2006), jonka mukaisesti tarkastelen negaatioilmauksia kolmesta …