Search results for "tekstuaalisuus"
showing 10 items of 113 documents
"I don't get hardly anything out of anything" : toisto J. D. Salingerin romaanissa The catcher in the rye
2007
Liukkaita rajatiloja
2019

 
 
 Markku Lehtimäki, Hanna Meretoja & Arja Rosenholm (toim.): Veteen kirjoitettu: Veden merkitykset kirjallisuudessa. Helsinki: SKS, 2018, 394 s.
 
 
Määrittelyä kaihtava taiteilijakirja : ilmiönä ja intertekstuaalisen luennan kohteena
2016
Tutkielmassa tarkastellaan kirjallisuuden ja kuvataiteen välimaastoon sijoittuvaa taiteilijakirjailmiötä. Taidemuotona taiteilijakirjan katsotaan syntyneen 1960-luvulla. Termi (artists book) sai alkunsa 1973 Yhdysvalloissa taiteilijoiden tekemiä kirjoja esittelevän näyttelyn nimestä. Taiteilijakirjaan liittyviä, vielä vakiintumattomia käsitteitä avataan intertekstuaalisuuden keinoin. Julkaisujen ja Internet-lähteiden perusteella tehdyssä kartoituksessa ilmeni, että osa määrittelijöistä pitää jo 1800-luvun lopulla Ranskassa kehittyneitä laadukkaita kirjoja (livre d´artiste) taiteilijakirjoina. Sellaisiksi voidaan kutsua myös 1980-luvulta lähtien yleistyneillä käsityömäisillä tavoilla toteute…
Mannerlaatta analogisen ja digitaalisen välissä
2021
Artikkeli käsittelee Mika Taanilan ja Harry Salmenniemen kokeellista elokuvaa Mannerlaatta (2016), joka on tehty ilman kameraa. Mannerlaatassa vuorottelevat Taanilan kuvat ja Salmenniemen tekstit, ja se on valmistettu käyttäen sekä analogista filmiä että digitaalista teknologiaa. Pohdin erityisesti sen mediaalisia ominaispiirteitä tässä analogisen ja digitaalisen sekä kirjallisen ja elokuvallisen risteyskohdassa. Analyysi tarkentaa paitsi katsomiskokemukseen myös elokuvan valmistusprosessiin, ja siinä hyödynnetään media-arkeologiaa, jonka avulla analysoidaan, miten teknologiat eri ajoilta elävät teoksessa rinnakkain. Käsittelen ohessa myös korealais-amerikkalaisen Young-Hae Chang Heavy Indu…
”Enemmän kuin mikä outoa.” : surrealismista ja kokeellisuudesta Kalevi Lappalaisen 1960-luvun tuotannossa
2021
Kahden maailman välissä : Marko Tapion Arktinen hysteria Väinö Linnan haastajana
2004
Matti Kuhna tutki väitöskirjatyössään keskisuomalaisen kirjailijan Marko Tapion pääteosta Arktinen hysteria (1967, 1968). Kuhna havaitsi, että teos on modernistinen vastine Väinö Linnan Pohjantähti-trilogialle (1959–1962) ja Tuntemattomalle sotilaalle (1954). Kuhnan mukaan Arktisen hysterian merkitys nykylukijalle ja aikalaislukijalle avautuu olennaisella tavalla, jos sitä luetaan Pohjantähti-trilogian ja Tuntemattoman sotilaan vastateoksena. Vastateoksena lukeminen merkitsee teosten intertekstuaalisten (tekstienvälisten) suhteiden selvittelyä.Tapion intentiona Arktista hysteriaa kirjoittaessaan oli sanoa kansalliseksi terapeutiksi kohonneen Linnan käsittelemät asiat uudesta näkökulmasta. L…
Radical Contextuality in Heidegger's Postmetaphysics : The Singularity of Being and the Fourfold
2020
Revisiting Research on L2 Learner Beliefs : Looking Back and Looking Forward
2018
"Tuulipuvun tuolla puolen jossain on maa" : avoin intertekstuaalisuus Ismo Alangon rocklyriikassa
2017
Tutkimus tarkastelee avoimia intertekstuaalisia viittauksia Ismo Alangon rocklyriikassa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia intertekstuaalisia viittauksia tai lainauksia teksteissä on ja mitä funktioita viittauksilla on eli millaisia merkityksiä ne luovat teksteihin. Lisäksi tutkimus tarkastelee sitä, esiintyykö tietynlaisia viittauksia erityisesti tietyn levyn tai aikakauden teksteissä ja onko eri aikakausien sanoitusten välillä havaittavissa eroja viittausten käytön ja niiden synnyttämien merkitysten suhteen. Myös tekstien genrepiirteet rocklyriikan edustajina ovat tarkastelun kohteena. Keskeisiä käsitteitä tutkimuksessa ovat intertekstuaalisuus, konteksti ja genre. Tutkimuks…