Search results for "tieteenhistoria"
showing 10 items of 12 documents
Searching for the human factor : psychology, power and ideology in Hungary during the early Kádár period
2016
Katsaus Suomen varhaiseen atomihistoriaan
2022
Nykyisellä ydinteknologialla on lähinnä kaksi haaraa joita ovat ydinenergia ja lääketieteellinen isotooppitekniikka. Ensin mainitun lähtölaukauksena Suomessa pidetään nk. energiakomitean perustamista vuonna 1955. Tämän historian tutkimuksen painopiste on ollut 1960-ja 1970-luvun tapahtumissa, jotka liittyvät nykyisten ydinvoimalaitosten hankintakuvioihin. Professori Lennart Simons aloitti vakavasti otettavan ydinfysiikan tutkimuksen Suomessa ja oli alan ykkösnimi 1940- ja 1950-luvuilla kun koko länsimaailman yli pyyhkäisi atomiteknologian huuma, jota ehkä voi sanoa ensimmäiseksi teknologiahypeksi modernissa mielessä. Kirjan tarkoituksena on antaa lisävalaistusta suomalaisen ydinteknologian …
Lisää oikaisuja suomalaisen tieteen historiaan : pitkäaikaisin professori
2020
Professori Osmo Pekonen (1960-2022)
2022
Käsitykset taivaankappaleiden maankaltaisuudesta ja Maan ulkopuolisesta elämästä 1600-luvun alkupuoliskon eurooppalaisessa luonnonfilosofiassa
2003
Tieteenhistoria kuuluu kaikille
2018
Oikaisuja suomalaisen tieteen historiaan
2020
Osoitamme Gustaf Gabriel Hällströmin ja Johan Gabriel Bonsdorffin unohdetun ensimmäisen suomalaisen pienimmän neliösumman menetelmän (PNS) sovelluksen vuonna 1815. Korjaamme tieteenhistoriallisen sekaannuksen isästä ja pojasta, Gabriel von Bonsdorffista ja Johan Gabriel von Bonsdorffista. nonPeerReviewed
Metrin synty
2020
Kuulin koulupoikana historian tunnilla, että pituusyksikkö metri otettiin käyttöön Ranskan suuren vallankumouksen aikana. Lisäksi sain kuulla, että sen pituudeksi määriteltiin kymmenesmiljoonas osa pohjoisnavan ja päiväntasaajan välisestä etäisyydestä. Enpä kuitenkaan ymmärtänyt kysyä, miten ihmeessä tämä etäisyys oli saatu selville ja miksi metri määriteltiin tämän etäisyyden avulla. Runsaan 50 vuoden kuluttua eläkeläisenä voin vastata näihin koulupojan tekemättä jättämiin kysymyksiin. Artikkelini perustuu suurelta osin alkuperäisiin lähteisiin ja niiden lisäksi Ken Alderin mainioon teokseen The Measure of All Things. nonPeerReviewed