Search results for "työttömyys"

showing 10 items of 103 documents

Lukiolaisten masentuneisuus ja vanhempien työllisyystilanne –Uudenmaan ja Pohjanmaan maakuntien suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden opiskelijoiden …

2017

Suomessa väestöryhmien väliset hyvinvointierot ovat suuria. Tutkimuksissa on raportoitu esimerkiksi alueellisia, sosioekonomisten ryhmien välisiä ja suomen- ja ruotsinkielisen kieliryhmän välisiä hyvinvointieroja. Nämä erot näkyvät myös lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa. Tässä tutkimuksessa analysoitiin, vaihteleeko Uudenmaan ja Pohjanmaan lukiolaisten masentuneisuuden yleisyys lukion opetuskielen, sukupuolen, maakunnan ja vanhempien työllisyystilanteen suhteen. Aineistona olivat vuosina 2010 ja 2011 Kouluterveyskyselyihin (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) vastanneet Uudenmaan ja Pohjanmaan alueilla sijaitsevien lukioiden oppilaat (n=3974). Masentuneisuutta mitattiin Kouluter…

masennusta3141työttömyyskieliryhmätvanhemmatlukiolaisetnuoretvanhempien työllisyystilannesuomenkielisetruotsinkielisetPohjanmaaArtikkelitUusimaamasentuneisuusSosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti
researchProduct

Pitkäaikaistyöttömien fyysinen suorituskyky, liikunnan harrastaminen, liikuntamotiivit ja itsearvostus : vuoden seurantatutkimus Turun seudun työttöm…

2000

motivaatiofyysinen kuntoOdysseia-projektiTurun seudun työttömättyöttömyysliikuntaitsetunto
researchProduct

Female unemployment in an emerging economy : A study of online social support as a coping strategy

2021

The increased use of social media has resulted in active participation of women on social media platforms, specifically Facebook, Twitter, and Instagram. However, very little research has been carried out, specifically, on how women cope with the challenges of unemployment using social media networks. Thus, many women resort to different means as a coping strategy during their unemployment. In the face of rapid diffusion of social platforms, it is unclear how women personality traits influence their use of the social media. Similarly, it is also unclear how women’s experiences with these social networks, as a medium of online social support, serve as a coping strategy in the period of unemp…

naisetFacebookselviytyminenTwitterfemale unemploymenttyöttömätsosiaalinen tukisosiaalinen mediatyöttömyysonline social supportkoulutustasososiaaliset verkostotemerging economyInstagramcoping strategy
researchProduct

Ensin muut ja sitten minä : työttömien naisten toimintamahdollisuuksien hahmottuminen pienellä paikkakunnalla

2004

naisetLaukaayhteisöllisyyspienkunnatepävirallinen työKinnulaelämänpolitiikkatyöttömyystyö
researchProduct

Naisen työttömyys - uhka ja mahdollisuus : työttömien, perheellisten naisten elämää sekä hyvinvointi- ja terveystuntemuksia

2001

naisethenkinen hyvinvointihyvinvointikokemuksettyöttömättyöttömyysterveys
researchProduct

Gender differences in unemployment in Finland

2006

This thesis reports four empirical studies analysing gender differences in unemployment in Finland. The studies are preceded by an introductory chapter providing a brief look at the theoretical background of these studies, outlining the content and presenting the main results of the thesis. The main purpose of this thesis is to shed light on gender related differences in unemployment, particularly in labour market transitions of the unemployed, in the duration of unemployment and in the success of active labour market programmes.The first study documents the magnitude and evolution of worker flows in the Finnish labour market and investigates the dynamic properties of worker flows and stock…

naisetkoulutustaustatyövoimapolitiikkasukupuolierottyöllistyminenmiehettyömarkkinatkestotyöttömyysperhetausta
researchProduct

Naisia työn reunoilla : elämänkokemusta ja ikäsyrjintää

2003

naisettyöttömyysnaisen asemauupumusikääntyminenhenkinen hyvinvointinaistutkimusjaksamineneläkkeelle siirtyminenelämänmuutoksetikääntyvät työntekijätavioerotyöelämäikäsyrjintä
researchProduct

Komediaa, tragediaa ja monimutkaisia juonikulkuja : Y-sukupolven tarinoita työttömyydestä

2012

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia tarinoita Y-sukupolven edustajat tuottavat työttömyyskokemuksistaan sekä minkälaisia identiteettejä, rooleja ja sävyjä heidän tarinoissaan on. Lisäksi tutkittiin, minkälaisia tarinoita nuoret aikuiset ammentavat sosiaalisesta tarinavarannosta. Aineisto kerättiin narratiivisin haastatteluin Picture This –kuvakortteja apuna käyttäen. Vapaamuotoinen haastattelumenetelmä valittiin, koska pyrkimyksenä oli tavoittaa haastateltavien sisäinen tarina. Haastateltavat olivat ohjaavan koulutuksen opiskelijoita palvelualoille ohjaavasta koulutuksesta. Haastateltujen ikähaitari oli 17–29 vuotta. Aineistosta muodostettiin kolme tarinatyyppiä: komediat, tr…

narratiivisuusnuorettarinattyöttömyysnuorisotyöttömyysY-sukupolvi
researchProduct

Liian sairas työhön, liian terve eläkkeelle : ikääntyneet väliinputoajat työhallinnon eläkeselvityksissä

2008

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, minkälaisia ovat ne ikääntyneet työkyvyttömät työvoimatoimiston asiakkaat, jotka ovat pudonneet työn ja eläkemahdollisuuden väliin. Miten he ovat siihen tilanteeseen joutuneet ja miten he itse kokevat tilanteensa? Ovatko he tehneet omia valintoja vai ovatko valinnat olleet pakkotilanteita, ns. "pakkorakoja?" Tutkimus selvittää myös, miten palvelujärjestelmä on toiminut ja miten väliinputoajat kokevat työhallinnon palvelut. Tutkielman viitekehys on ihmisarvon ja kunnioituksen näkökulma. Hyvinvointiyhteiskuntamme kätköissä alkaa esiintyä jo suurtakin kurjuutta, joka johtuu pitkäaikaisesta elämisestä köyhyysrajan alapuolella. Tutkielman kohderyhmä kuuluu …

narratiivisuustyökyvyttömyyseläkkeetIkääntynyt työkyvytöneläkkeelle siirtyminentyökykytyöttömätpitkäaikaistyöttömyystyökyvyttömyysikääntyneeteläke
researchProduct

Vuoden 1997 työmarkkinauudistus ja ammattikouluttamattomien nuorten NEET-aste

2014

Vuoden 1997 työmarkkinatukiuudistuksen tavoitteena oli aktivoida alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien nuorten osallistumista työmarkkinoille ja koulutukseen. Tässä artikkelissa raportoidaan arvioita uudistuksen vaikutuksista 22–24-vuotiaiden NEET-asteeseen, joka mittaa työvoiman ulkopuolella ja työttömänä olevien osuutta ikäryhmästä. Tilastollisessa tarkastelussa hyödynnetään Tilastokeskuksen rekisteriaineistoa. Tutkimusmenetelmänä on difference-in-differences – analyysi, jossa uudistuksen kohteeksi joutuneen toimenpideryhmän työmarkkinakehitystä verrataan verrokkiryhmän kehitykseen. Tulosten mukaan työmarkkinauudistus alensi peruskoulun käyneiden ammattikouluttamattomien 22–24-vuoti…

nuoretlcsh:HD4801-8943työllisyystyömarkkinatukiuudistusNEET-astelcsh:Labor. Work. Working classArtikkelittyöttömyystyövoiman tarjontalcsh:Businesslcsh:HF5001-6182Työelämän tutkimus
researchProduct