Search results for "ulkopolitiikka"

showing 10 items of 44 documents

Todeksi uskottua : kansandemokraattinen Neuvostoliitto-journalismi rajapinnan tulkkina vuosina 1964-1973

2008

Aimo Ruususen väitöstutkimus paljastaa, miten ideologiset ja muut riippuvuudet näkyivät suomalaisten kansandemokraattisten toimittajien työssä kylmän sodan vuosina ja Neuvostoliiton historian mielenkiintoisena ajanjaksona 1960-luvun puolivälistä alkaen.- Kansandemokraattisissa sanomalehdissä vaiettiin joistakin Neuvostoliiton kannalta epäedullisista asioista, vaikka sellaisistakin eräissä kriisitapauksissa kerrottiin, Ruusunen kertoo.Tämän lehtiryhmän toimittajat olivat kahden erilaisen kulttuurin välisellä rajapinnalla ja sen tulkkeina erikoisessa asemassa. Toisaalta heillä oli paljon mahdollisuuksia tiedon saantiin, toisaalta heillä oli ideologisia esteitä asioiden julkiseen pohdintaan. K…

1960-lukuJokinen UrhoMäkinen Ailisisäpolitiikkahistoriatoimittajatpoliittinen historiapuoluelehdetlehdistökirjoittelupoliittinen journalismikirjeenvaihtajatKauniskangas KerttutyöväenlehdetSuomilehdistötiedonvälitysKovanen Anttikulttuuripolitiikkapoliittinen kulttuuriulkopolitiikkakansainväliset suhteet1970-lukukylmä sotaNeuvostoliittovasemmistopuolueet1964-1973sisällönanalyysiSimpura JormaSuomen kansan demokraattinen liittojournalismiSuomen kommunistinen puoluekansandemokratiavasemmistolaisuussanomalehdetideologiat
researchProduct

Kansainvälistymisen haaste : opetusministeriö opiskelijavaihdon järjestäjänä sodanjälkeisen kauden Suomessa

2022

Toista maailmasotaa seuranneiden vuosikymmenten aikana ihmisten liikkuvuus lisääntyi merkittävästi kietoutuen yhteen laajentuvan korkeakoulutuksen kanssa. Käsittelemme tässä artikkelissa kansainvälisiä stipendiohjelmia ja opetusministeriön roolia Suomen sodan jälkeisessä kansainvälistymisessä. Tarkemmin sanottuna tarkastelemme suomalaisen opiskelijavaihdon kehittymistä kylmän sodan kehikossa, erityisesti opetusministeriön ja ulkoministeriön näkökulmasta. Osoitamme, miten opetusministeriö nousi keskeiseksi toimijaksi tällä kulttuuridiplomatian alueella, joka Suomessa oli perinteisesti kuulunut ulkoministeriön alaisuuteen. Tarkastelun ulkopuolelle jäävät kaupalliset ja järjestöjen ylläpitämät…

1960-lukukulttuurisuhteetministeriötSuomikulttuuripolitiikkaulkopolitiikkakansainväliset suhteetsodanjälkeinen aika1950-lukuopiskelijavaihtokylmä sotakansainvälistyminenkoulutuspolitiikka
researchProduct

Lähentymistä kylmän sodan sallimissa rajoissa : Unkarin ulkopoliittiset suhteet Suomeen 1960-luvulla rauhanomaisen rinnakkaiselon, puolueettomuuden j…

2008

1960-lukupuolueettomuussukulaisuusrauhanomainen rinnakkaiseloSuomiulkopolitiikkakansainväliset suhteetheimoaatekylmä sotahistoriaUnkarirauhankumppanuusrinnakkaiselo
researchProduct

Chinese visions of world order : All under heaven in a harmonious hierarchy

2020

Lectio praecursoria 17.7.2020 nonPeerReviewed

ChinaKiinaulkopolitiikkakansainväliset suhteetkansainvälinen politiikka
researchProduct

Kiinan ulkopolitiikan “Uusi aikakausi” on alkanut – ainakin retoriikassa

2018

Kiinan ulkopoliittinen linja on ollut hitaassa mutta huomattavassa muutoksessa siitä lähtien, kun Xi Jinping nousi valtaan vuonna 2012. Samalla Xin ja Kiinan kommunistisen puolueen valta-asemaa on lujitettu rajuin ottein. Aiemmin vaatimattomasti esiintynyt Kiina hakeutuu nyt “maailmanpolitiikan keskukseen” ja tarjoaa omaa valtiollista ideologiaansa maailman pelastukseksi. nonPeerReviewed

ChinapolitiikkaKiinaulkopolitiikkaretoriikka
researchProduct

Mitä odottaa uuden europarlamentin ulkopolitiikalta?

2019

Euroopan unionin on määriteltävä roolinsa ja yhtenäinen politiikkansa yhä monimutkaisemmassa maailmassa. Transatlanttisten suhteiden tulevaisuus, brexitin vaikutus EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja vastaaminen globaaleihin kysymyksiin kuten ilmastonmuutokseen ovat tulevankin EU:n parlamentin agendalla. nonPeerReviewed

European ParliamentilmastopolitiikkaEuroopan parlamenttiulkopolitiikkaEuropean UnionEuroopan unionibrexit
researchProduct

Punainen viiva kartalla? : Suomen diplomaattisuhteiden synty ja kehitys Etelä-Korean kanssa vuosina 1953-1989

2014

Tutkielmani avaa Suomen Etelä-Korea-suhteiden syntyä ja kehitystä vuosina 1953-1989. Etelä-Korea oli vuonna 2012 Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani Aasiassa tavarakaupalla mitattuna. Suomen Etelä-Korea-suhteiden synty ja kehitys eivät tapahtuneet itsestään, vaan veivät vuosikymmeniä ja monien aktiivisten toimijoiden työtunteja. Suomen diplomaattisuhteet solmittiin Etelä- ja Pohjois-Korean kanssa vuonna 1973. Suomen ja Etelä-Korean suhteita ei ole kovin laajasti tutkittu, joten tutkielmani avaa merkittävästi historiallista tietoa Suomen ja Etelä-Korean suhteiden ymmärtämiselle ja niiden edistämiselle. Tutkielmani kannalta oleellista on ensinnäkin se, mitkä tekijät vaikuttivat Suomen ja…

Korean tasavaltaPuolueettomuuspolitiikkapuolueettomuusSuomen kylmä sotaJaettujen maiden politiikkaSuomen ulkopolitiikkaSuomiulkopolitiikkadiplomatiakylmä sotadiplomaattisuhteetEtelä-KoreaSuomen Etelä-Korea suhteet
researchProduct

On the border of east and west : Greek geopolitical narratives

2007

KreikkaulkopolitiikkaEU-politiikkageopolitiikka
researchProduct

United with the United States : George Bush's foreign policy towards Europe 1989-1993

2009

Aapo Jumppasen väitöstutkimuksen mukaan kylmän sodan loppuvaiheissa Yhdysvallat oli ollut taloudellisesti, kulttuurillisesti ja NATO:n kautta integroitunut läntiseen Eurooppaan niin pitkään ja voimakkaasti, että sen ulkopoliittinen johto nimitti maataan eurooppalaiseksi suurvallaksi. Kylmän sodan päättyminen järkytti tätä identiteettiä.George Bushin hallinnon julkisella diplomatialla oli keskeinen rooli Yhdysvaltojen säilymisessä eurooppalaisena suurvaltana. Jumppanen on tutkimuksessaan löytänyt kolme keskeistä argumentaatiostrategiaa, joiden avulla Yhdysvaltojen poliittinen johto edisti tarkoitusperiään Euroopassa. Bushin hallinnon ensimmäinen argumentaatiostrategia korosti Yhdysvaltojen r…

NATOBush Georgepoliittinen viestintäpresidentitulkopolitiikkakansainväliset suhteetargumentointiEurooppapuheetYhdysvallat1989-1993
researchProduct

”Ja Rosatom on varmasti erittäin hyvä toimija myös Fennovoimalle” : kuinka kansanedustajat perustelivat venäläistä ydinvoimakytköstä

2022

Venäjä miehitti Krimin niemimaan keväällä 2014. Kärjistyneestä geopoliittisesta tilanteesta huolimatta eduskunta hyväksyi samana vuonna Fennovoiman ydinvoimalahankkeen, jossa keskeisessä roolissa oli venäläinen valtionyhtiö Rosatom. nonPeerReviewed

Rosatompoliittinen päätöksentekopakotteetFennovoimaulkopolitiikkakansainväliset suhteetgeopolitiikkaydinvoimalatenergiapolitiikkaVenäjäSuomiUkrainan kriisi 2014-energiantuotantoturvallisuuspolitiikka
researchProduct