Search results for "uskonnonfilosofia"
showing 8 items of 8 documents
Etiikan ja metafysiikan yhteydestä
2008
"Ensimmäiseksi filosofiaksi" mainittu, Aristoteleen termein "olevaa olevana" ja sen yleisimpiä määreitä tutkiva metafysiikka sekä hyvää elämää ja moraalisesti oikeaa ja väärää tutkiva etiikka on perinteisesti erotettu toisistaan kahdeksi selkeästi erilliseksi filosofian osa-alueeksi. Ensin mainittu kuuluu teoreettiseen ja jälkimmäinen käytännölliseen filosofiaan. Erottelu ei kuitenkaan ole ongelmaton. Voisi olla kiinnostavampaa ja (meta)filosofisesti hedelmällisempää tarkastella etiikkaa ja metafysiikkaa tiiviimmin toisiinsa liittyneinä, jopa erottamattomasti yhteen kietoutuneina. Yhden kiinnostavan esimerkin tällaisesta yhteenkietoutumisesta tarjoaa Kantin oppi käytännöllisen järjen postul…
From the Ultimate God to the Virtual God: Post-Ontotheological Perspectives on the Divine in Heidegger, Badiou, and Meillassoux
2014
The Heideggerian account of the ontotheological constitution of Western metaphysics has been extremely influential for contemporary philosophy of religion and for philosophical perspectives on theology and the divine. This paper introduces and contrasts two central strategies for approaching the question of the divine in a non- or post-ontotheological manner. The first and more established approach is that of post-Heideggerian hermeneutics and deconstruction, inspired by Heidegger’s suggestion of a “theology without the word ‘being’” and by his later notions of an “ultimate god” and of “divinities” as one of the four axes of the fourfold (Geviert). Here, the divine is no longer articulated …
Henkimaailman epistemologiaa : voiko uskonnollisessa kokemuksessa saada tietoa henkiolennoista
2016
Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, saadaanko uskonnollisessa kokemuksessa tietoa henkiolennoista? Tutkimuksen näkökulma on uskonnonfilosofinen. Käsittelen henkimaailmasta saatavan tiedon mahdollisuutta puolustavia epistemologisia näkemyksiä ja niistä esitettyä kritiikkiä. Mystiset tiedonhankintatavat osoittautuvat universaaleja tiedonhankintatapoja, kuten aistihavaintoa selkeästi epävarmemmiksi. Erikseen käsittelen henkikokemuksen aitoudelle esitettyjä tärkeimpiä haasteita: henkimaailmasta saadun informaation ristiriitaisuus ja kokemuksille annetut luonnolliset selitykset. Jälkimmäisistä monet ovat uskottavia, mutta eivät kuitenkaan aukottomia. Moderni aivotutkimus on ongelman kannalta mie…
Hume, David
2013
David Hume (1711—1776) oli skotlantilainen filosofi, historioitsija ja esseisti. Humea pidetään yleisesti merkittävimpänä englanninkielisenä filosofina. Hänen monipuolinen filosofinen työnsä kattaa lähes kaikki filosofian osa-alueet: tieto-opin, metafysiikan ja ontologian, mielenfilosofian ja tahdonvapauden ongelman, matematiikan filosofian, tieteen- ja luonnonfilosofian, yhteiskunta- ja moraalifilosofian, metaetiikan, estetiikan sekä uskonnonfilosofian. Nykyisestä Hume-tutkimuksesta suurin osa on historiallista, mutta monet hänen filosofiansa keskeiset teemat, kuten kausaliteetti, mielen kimpputeoria, induktion ongelma, sekä arvojen ja tosiseikkojen erottelu, ovat olennaisia myös nykyfilos…
Tyhjää täynnä. olematon islamilaisessa ajattelussa
2010
Negatiivinen teologia eli kieltämisen tie sai varhain keskeisen sijan islamilaisen oppineisuuden tavassa puhua Jumalasta. Mikä myönnetään Jumalasta, tulee kieltää maailmasta ja mitä maailmaa koskien myönnetäänkin, tulee kiistää, kun puheena on Jumala. Mitä muuta Jumalasta sitten voidaankin tietää, vähintään voidaan sanoa, ettei Hän ole yhtä kuin maailma ja ettei kahdella ole mitään yhteistä: ”mikään ei ole Hänen kaltaisensa”, kuten Koraani toteaa ykskantaan (S. 42:11). peerReviewed
Luther, Paavali, politiikka
2009
Advaita vedāntan monismi ja mystiikka
2008
Tutkimukseni aiheena on intialaisen filosofikoulun advaita vedāntan kehittelemät ajatukset monismista ja mystiikasta. Vertaan advaita vedāntan metafysiikkaa ja jumalakäsityksiä intialaisiin dualistisiin kouluihin. Pyrin osoittamaan, että kaikki nämä koulut jakavat eräissä piirteissä samanlaisen, länsimaisista näkemyksistä poikkeavan, käsityksen ihmisen todellisesta minästä. Intialaiseen käsitykseen ihmisen todellisesta minästä liittyy ajatus sen suhteesta persoonalliseen Jumalaan tai persoonattomaan brahmaniin. Tarkastelen työssäni advaita vedāntan monismia, joka on uskonnonfilosofisesti tulkittavissa panenteismiksi ja dualistikoulujen teismiä ja ateismia. Pyrin osoittamaan, että länsimaise…