Search results for "uudissanat"

Engelska lånord i svenska ungdomars diskussioner på nätforumet Ungdomar.se

2011

Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, millaisia englannin kielestä lainattuja sanoja ruotsalaiset nuoret käyttävät internetin keskustelupalstoilla. Tutkielmassa tarkastellaan lingvistisestä näkökulmasta sanoja, jotka on lainattu ruotsin kieleen aikaisintaan 1950-luvulla. Tutkimusaineisto koostuu 83 ruotsalaisella Ungdomar.se-keskustelufoorumilla vuosina 2009 ja 2010 käydystä elokuva- ja tv-aiheisesta keskustelusta. Aineiston analysoimisessa on käytetty sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineistosta löydetyt englannin kielestä lainatut sanat on jaoteltu lainasanatyypin, sanaluokan sekä aihealueen mukaan. Analysoin useiden esimerkkisanojen alkuperää, merkitystä, käyttöä …

Les néologismes dans cinq romans par Daniel Pennac

2001

Der Wortschatz Lebt und verändert sich : Neologismen in ausgewählten Zeitungstexten

2016

Tässä kandidaatintutkielmassa analysoidaan ja kategorisoidaan saksalaisesta lehdistöstä löydettyjä uudissanoja mm. sen perusteella, millaisin sananmuodostuskeinoin ne ovat muodostettu, mikä on niiden funktio tekstissä ja mitä ne tarkoittavat. Uudissanoja etsiessä kävi ilmi, että suurin osa uudissanoista on luotu kuvaamaan uusia ilmiöitä, joita ei ole vielä nimetty. Tässä tapauksessa paljon lehdistössä käsitelty uusi ilmiö oli pakolaiskriisi Euroopassa, jonka vuoksi suuri osa tässä tutkielmassa analysoiduista uudissanoista liittyy tähän aiheeseen. Saadakseen kuitenkin monipuolisuutta analysoitaviin uudissanoihin, materiaalina käytettiin kolmea eri saksalaista lehteä: Spiegel Onlinea, Süddeut…

Crazy, Emo und andere neue Anglizismen sowie Code-Switching aus dem Englischen in der deutschen Jugendsprache : Ihre Form und Funktion am Beispiel de…

2011

Tämä tutkielma käsittelee uusia anglismeja ja koodinvaihtoa saksalaisessa nuorisokielessä. Työn aineisto koostuu neljästä nuortenlehti POPCORNin numerosta. Tarkoituksena on selvittää, minkälaisia englannista lainatut sanat ja ilmaisut ovat, minkä takia ne ovat lainattu saksaan ja mikä on niiden funktio teksteissä. Työssä kartoitetaan myös lainojen todennäköisyyttä integroitua osaksi saksan kieltä uusina sanoina eli neologismeina. Teoriapohjana työlle ovat valikoidut tutkimukset lainautumisesta, koodinvaihdosta ja nuorisokielestä. Materiaalimme vuoksi myös lehtikielen erityispiirteisiin kiinnitetään huomiota. Uudet anglismit luokitellaan sen mukaan, miten ne ovat assimiloituneet saksan kiele…

"Fantasian maailmassa mielikuvitus on ykkönen" : Harry Potter -suomennosten uudissanojen tarkastelua

2007

La néologie et les néologismes dans la langue journalistique belge

2006

"Joskus joutuu pyytämään 'vanhus-teini-vanhus' -sanakirjaa" - kuinka eri-ikäiset tuntevat uudissanoja

2017

Tutkimukseni aiheena on uudissanojen tuntemus eri-ikäisten keskuudessa. Uudissanoihin liittyvä aiempi tutkimus on keskittynyt lähinnä sanojen muodostumiseen, ja eri-ikäisten kielenkäyttöä on lähestytty monista eri näkökulmista. Uudissanoja ja eri-ikäisiä kielenkäyttäjiä ei kuitenkaan ole aiemmin tutkittu samanaikaisesti, minkä vuoksi tutkimukselleni on tarvetta. Tavoitteena on ollut selvittää, kuinka hyvin eri-ikäiset tuntevat uudissanoja ja missä määrin he ottavat niitä omaan käyttöönsä. Olen vertaillut eri-ikäisten tietoja uudissanojen merkityksistä muun muassa sanan aihepiirin sekä sanan alkuperän näkökulmasta. Lisäksi olen tarkastellut, kuinka itselle vieraiden uudissanojen merkityksiä …

Neologismen in deutschen Pressetexten

2009

Ihastuttavallista ja riemupärskyä! : sanasto ja fraasit Roald Dahlin lastenkirjassa Iso kiltti jätti.

2010

"Trollittaa niin että ihan lollittaa" : ttA-johtimiset uudisverbit

2014

Tutkimuksessani selvitän, miten ttA-johdinta käytetään nykypuhekielessä ja miten sen merkitys ja käyttö on muuttunut verrattuna aikaisempaan ja toisaalta yleiskieleen. ttA-johdin on nykypuhekielessä kuten yleiskielessäkin produktiivinen ja monikäyttöinen johdin. Kielioppi ja johtaminen muuttuvat yleensä sanastoa hitaammin, mutta ttA-johtimen nykyinen produktiivinen käyttö puhekielessä vaikuttaa eroavan esimerkiksi muutama vuosikymmen sitten tehdyistä johtimen kieliopillisista kuvauksista, joten ttA-johtimen nykytilan tarkastelu on perusteltua. Tutkimuskysymykseni on kaksiosainen, eli tarkasten ttA-johtimisten uudisverbien muotoa ja merkitystä ja lisäksi vertailen niitä yleiskieleen vakiintu…