Search results for "uudistus"

Vuoden 1997 työmarkkinauudistus ja ammattikouluttamattomien nuorten NEET-aste

2014

Vuoden 1997 työmarkkinatukiuudistuksen tavoitteena oli aktivoida alle 25-vuotiaiden ammattikouluttamattomien nuorten osallistumista työmarkkinoille ja koulutukseen. Tässä artikkelissa raportoidaan arvioita uudistuksen vaikutuksista 22–24-vuotiaiden NEET-asteeseen, joka mittaa työvoiman ulkopuolella ja työttömänä olevien osuutta ikäryhmästä. Tilastollisessa tarkastelussa hyödynnetään Tilastokeskuksen rekisteriaineistoa. Tutkimusmenetelmänä on difference-in-differences – analyysi, jossa uudistuksen kohteeksi joutuneen toimenpideryhmän työmarkkinakehitystä verrataan verrokkiryhmän kehitykseen. Tulosten mukaan työmarkkinauudistus alensi peruskoulun käyneiden ammattikouluttamattomien 22–24-vuoti…

Lapset ja aikuiset yhdessä ideaalikoulua luomassa : tutkimus oppilaiden toiveiden ja opetussuunnitelman perusteluonnoksen yhteisistä teemoista

2015

Vuonna 2016 voimaan astuvien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen yhtenä keskeisenä päämääränä oli oppilaiden osallistaminen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena olikin tuoda esille oppilaiden toiveita koulua kohtaan, peilaten niitä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteluonnokseen. Lopulliseksi tutkimustehtäväksi muodostui ideaalikoulun hahmotteleminen oppilaiden toiveiden ja perusteluonnoksen yhteisten piirteiden pohjalta. Tutkimuksen oppilasaineisto on osa erään koulun opetussuunnitelmatyötä varten kerättyä aineistoa, josta puolet annettiin minulle tutkimuskäyttöön. Tutkimuskohteena olivat erään keskisuomalaisen alakoulun oppilaat, ja graduaineistoni osalta tutkimuks…

Ohjauksen ammattilaisesta noviisiksi? Ohjaus ammatillisen koulutuksen reformin pyörteissä

2020

Ammatillisen toisen asteen koulutusuudistuksen myötä oppilaitosten eri ammattiryhmien työhön on kehitetty uusia, ennen koettelemattomia ratkaisuja. Tässä artikkelissa tarkastellaan ammatillisten opinto-ohjaajien käsityksiä opinto-ohjauksen ja ohjauksen kehittämisen haasteista uudistuksen jälkeen. Tehtävien uudelleenjärjestelyjen myötä aiemmin selkeästi opinto-ohjaajan vastuu- ja pätevyysalueella olleita toimintoja on siirtynyt heiltä pois. Heidän mahdollisuutensa toimia yhdyshenkilöinä ohjauksen kysymyksissä ovat heikentyneet. Kun aiemmin kehitellyt yhteiset käytännöt eivät enää uudessa tilanteessa ole päteviä, opinto-ohjaajat joutuvat etsimään mahdollisuuksia olla mukana suunnittelemassa, …

‘The best guess for the future?’ Teachers’ adaptation to open and flexible learning environments in Finland

2021

Finnish education has recently experienced reforms with respect to guidelines forming the curriculum framework for basic education and school architecture. Since 2016, all new schools incorporate open and flexible design, at least to some extent. The more open school design challenges the conventional organisation of space and pre-defined structures and interaction practices. This study investigates how teachers both adapt and are affected by new demands for pedagogy, team teaching and teacher-student relationships. Interview data of 21 teachers of six modern schools are reviewed through thematic analysis. The new school layouts provided some incongruence with the teachers’ aims and their p…

Opetussuunnitelman pyörteissä : ohjausryhmän sekä esi- ja alkuopetuksen niveltyöryhmän kokemuksia paikallistason opetussuunnitelmatyöstä

2016

Tutkimuksemme kohdistui paikalliseen opetussuunnitelmatyöskentelyyn sekä opetussuunnitelmauudistukseen 2016 ohjausryhmän sekä esi- ja alkuopetuksen niveltyöryhmän kokemana. Tutkimuksessa määritellään suomalaista perusopetuksen opetussuunnitelmaa käsitteenä sekä tarkastellaan suomalaista opetussuunnitelmajärjestelmää ja siihen kuuluvaa valtakunnallista ja paikallista opetussuunnitelmaa ohjaavina asiakirjoina tehtävineen, tavoitteineen ja sisältöineen. Historiallisessa katsauksessa esittelemme opetussuunnitelman ohjaavuuden ja toimivuuden muutoksia sekä tarkastelemme tutkimuskohteenamme olevan kaupungin paikallisen opetussuunnitelmatyön etenemisvaiheita. Teoreettisessa viitekehyksessä luomme …

Koulukuri osana oppikoulunopettajan kasvatustyötä : oppilaiden rankaiseminen Kuopion tyttölyseossa 1963-1973

2015

1960-luvulla suomalainen koulujärjestelmä oli muutosten kourissa. Kansakoulun ja oppikoulun muodostama rinnakkaiskoulujärjestelmä korvautui 1970-luvun kuluessa vaiheittain yleisellä ja yhtäläisellä peruskoululla. Peruskoulumuutokseen johtaneet kehityskulut muuttivat myös oppikoulunopettajien asemaa ja työnkuvaa. Etenkin keskikouluasteen massoittuessa aikaisemmin valikoidun oppilasaineksen kanssa työskennelleet oppikoulunopettajat kohtasivat vaihtelevan tasoisia oppilaita erilaisista taustoista. Uuden, oppilaan yksilöllistä kehitystä sekä sosiaalista ja demokraattista kasvatusta ajavan pedagogiikan vaatimukset kohdistuivat myös oppikoulunopettajiin. Yhteiskunnassa nousseet ja erityisesti opi…

Miten tehdä hyvästä kielenopetuksesta entistä parempaa?

2014

Opetushallitus arvioi keväällä 2013 perusopetuksen päättövaiheessa olleiden oppilaiden kielitaitoa A-ruotsissa ja neljässä tavallisimmin opiskellussa vieraassa kielessä. Arvioinnilla selvitettiin, miten opetussuunnitelman perusteissa (2004) ilmaistut oppimistavoitteet on saavutettu, ja mitkä oppilaan taustatekijät ja oppimisympäristön piirteet selittävät oppimistuloksia. Vaikka kielelliset tavoitteet saavutettiin pääosin hyvin, niin kehittämistarpeita havaittiin erityisesti oppituntien työtavoissa ja oppilaiden käsityksissä. nonPeerReviewed

Asiakas on-line -hanke : loppuraportti

2018

Asiakas on-line -hanke toteutettiin Jyväskylän yliopistossa 1.1.2016-31.12.2017. Keskeisenä tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva tarkasteluun valittujen asiakasryhmien kotoa-kotiin -palveluketjujen nykytilasta sekä digitaalisten ratkaisuiden hyödyntämisestä osana nykyistä tai tulevaisuuden palveluketjua. Hankkeessa hyödynnettiin dosentti, FT Toni Ruohosen tutkimusryhmän kokoamaa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä Kelan rekisteriaineistoa vuosilta 2012-2014. Analyyseissa keskityttiin Keski-Suomen Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskus (JYTE) –kuntiin. Rekisteriaineistoanalyysien lisäksi tehtiin haastattelututkimusta selittämään analyysien tuloksia. Kirjallisuudesta haettiin sekä …

Soten "neljäs tuotantokausi" : dialogi ja luottamus politiikan ja virkamiestoiminnan rajapinnalla

2020

National Policies that Connect ICT-Based Education Reform to Economic and Social Development

2005

Information and communication technology (ICT) is a principal driver of economic development and social change, worldwide. In many countries, the need for economic and social development is used to justify investments in educational reform and in educational ICT. Yet the connections between national development goals and ICT-based education reform are often more rhetorical than programmatic. This paper identifies the factors that influence economic growth and shows how they supported economic and social development in three national case studies: Singapore, Finland, and Egypt. It describes a systemic framework of growth factors and types of development that can be used to analyze national p…