Search results for "uutisointi"

Etusivun politiikkaa : yhteiskunnallisten toimijoiden representointi suomalaisissa sanomalehtiuutisissa 1987-2003

2004

FL Jukka Holmbergin journalistiikan väitöskirjan ”Etusivun politiikkaa. Yhteiskunnallisten toimijoiden representointi suomalaisissa sanomalehtiuutisissa 1987-2003.” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Pertti Suhonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Raimo Salokangas.Jukka Holmberg tutki puoluetaustan ja sitoutumattomuuden vaikutusta sanomalehtien pääuutissivujen politiikan uutisiin 1980-luvun lopulta 2000-luvulle tultaessa eli aikana, jolloin Suomessa siirryttiin puoluepohjaisen lehdistöjärjestelmän loppuvaiheista täysin markkinavetoiseen järjestelmään. The research assesses the development of subjectivity and partiality in Finnish political journalism as the party p…

Kilpailija vai kirittäjä? : case-tutkimus sosiaalisen median mahdollisuuksista osallistuvaan journalismiin alueellisissa sanomalehdissä

2015

Tämän pro gradu -työn tarkoituksena oli tarkastella miten alueelliset sanomalehdet hyödyntävät sosiaalista mediaa ja sen kautta lukijoitaan uutistyönsä tukena. Näkökulma oli koko toimitusorganisaatiossa, ei yksittäisissä toimittajissa. Tarkoitus oli löytää merkkejä strategisesta suhtautumisesta sosiaaliseen mediaan: mitä sosiaalisesta mediasta tavoitellaan ja miten. Samalla oli tarkoitus vertailla eroja suomalaisten ja yhdysvaltalaisten alueellisten sanomalehtien välillä. Tutkittaviksi sanomalehdiksi valitsin Etelä-Suomen Sanomat ja Keskisuomalaisen sekä Yhdysvaltain länsi-rannikon lehdistä San Francisco Chroniclen ja The Sacramento Been. Lähtöoletuksena oli, että Yhdysvalloissa ollaan pide…

Teman, diskurser och aktörer i nyheter om svenska språket i Finland i åtta tidningar på våren 2011

2012

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia uutisointia ruotsin kielestä kahdeksassa suomalaisessa sanomalehdessä. Tutkimukseen mukaan otetut lehdet valittiin niiden maantieteellisen sijainnin ja levikin perusteella ja ne ovat Etelä-Saimaa, Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Ilkka, Keskisuomalainen, Lapin Kansa, Turun Sanomat ja Vasabladet. Materiaali kerättiin aikavälillä 2.1.2011−30.4.2011. Ajankohdaksi valittiin tämä, koska eduskuntavaalit olivat tulossa ja ruotsin kielen asema oli monen puolueen vaaliteemojen joukossa. Analysoimme sisällönanalyysin, diskurssianalyysin ja kvantitatiivisten metodien avulla, millaisia teemoja ruotsiuutisoinnissa esiintyy, millaisia diskursseja uutisista rakentu…

Ulkomaalaisromanien representointi Helsingin Sanomien uutisteksteissä

2013

Kohti lopullista voittoa : kansallissosialistinen propaganda Lappland-Kurier-lehden uutisaineistossa kesällä 1944

2011

Tässä tutkimuksessa selvitetään aineistopohjaisen analyysin avulla, mikä saksalaisen rintamalehden Lappland-Kurierin uutisaineiston antama viesti oli ja miten se suhteutuu Saksan sotapropagandaan ja Lapin saksalaisten joukkojen taistelumotivaation ylläpitoon. Toisin sanoen aineistopohjaisella analyysillä testataan tässä tutkimuksessa, miten Saksan kolmannen valtakunnan keskeiset teemat näkyivät Lappland-Kurierissa. Aineistopohjaisessa analyysissa lähdeaineisto käydään ensin läpi ilman ennakkohypoteesia, sitten aineisto jaetaan sieltä esiin nouseviin teemoihin. Tämän jälkeen aihetta lähestytään lehdessä ilmenneiden merkittävimpien teemojen kautta. Lähteenä tutkimuksessa käytetään saksankieli…

Heikot pojat ja erinomaiset tytöt – millaista kuvaa tyttö- ja poikalukijoista rakennetaan suomalaisissa uutisteksteissä?

2018

Tässä artikkelissa tarkastelen, miten suomalaisnuorten lukutaitoa ja lukemista merkityksellistetään sukupuolittuneena ja sukupuolittavana ilmiönä 2000-luvun uutisteksteissä. Artikkeli perustuu pro gradu -tutkielmaani (Sorri 2017), jossa tutkin suomalaisnuorten lukutaidon sukupuolieroa käsitteleviä uutistekstejä vuosilta 2013–2016. 2000-luvulla tehtyjen PISA-tutkimusten myötä tyttöjen ja poikien erilainen lukutaitomenestys on noussut merkittäväksi puheenaiheeksi joukkotiedotusvälineissä. Alan asiantuntijat tarjoavat erilaisia malleja ja syitä poikien epäonnistumiseen ja tyttöjen menestymiseen sekä esittävät lukemisen opetusta koskevia muutosvaatimuksia. Keskustelussa korostuu mustavalkoinen …

"Kamala loppu surkealle elämälle" : itsemurhat uutisartikkeleissa 1880-1899

2016

1800-luvun lopussa tilastotiede kehittyi ja itsemurhia ryhdyttiin systemaattisesti kirjaamaan eri instansseihin. Itsemurhia tehtiin ja niistä käytiin julkista keskustelua kiihtyvään tahtiin. Asenteet itsemurhaa kohtaan olivat murrostilassa. Aikalaiset suhtautuivat tekoon ristiriitaisesti. Joissakin tapauksissa teko aiheutti sääliä, pelkoa ja hämmennystä, kun taas joitakin itsemurhia käsiteltiin suopeasti ja niitä jopa ymmärrettiin. Yhteiskunnan maallistuminen ja modernisaatio aiheuttivat katsantokantojen lieventymistä niin itsemurhia kuin niiden tekijöitä kohtaan. Tutkimuksessani käsittelen 1800-luvun lopussa itsemurhiin suhtautumista tarkastelemalla kolmen sanomalehden itsemurha-artikkelei…

Miten kehitysvammaisuudesta uutisoidaan? : kehitysvammaisten esittäminen Aamulehdessä vuosina 2007-2008

2010

Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten kehitysvammaisista on kirjoitettu Aamulehdessä. Aineistona on Aamulehden jutut, joissa mainitaan kehitysvammaisuus vuosilta 2007-2008. Ajankohdan määräsi Ylisen insuliinisurmat, joista uutisoitiin ensimmäisen kerran 11.8.2007. Tutkimuskysymyksiä ovat: Kuka puhuu kehitysvammaisia koskevissa lehtiteksteissä? Esitetäänkö kehitysvammainen toimijana? Millaisilla nimityksillä heihin viitataan? Mitä stereotyyppejä heistä käytetään? Mitä uutiskriteerejä käytetään uutisoitaessa kehitysvammaisista? Näihin kysymyksiin on haettu vastauksia määrällisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto analysoitiin koodausrungon mukaan, johon on määritelty tutkimuskysymysten muka…

Uutinen syntyy uudelleen : uutinen ja uutisjournalismi monimediaisessa toimintaympäristössä - tapauksena Yleisradion alueelliset uutiset

2013

Sopivuus, oikeus ja terveys: Pitkäkestoinen imetys ja julkinen imetys mediateksteissä

2020

Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisia diskursseja julkisesta ja pitkään jatkuneesta imetyksestä yle.fi ja hs.fi rakentavat ja ylläpitävät aikavälillä 2014-2017. Kriittistä diskurssianalyysiä soveltaen havaitsimme kolme vallitsevaa diskurssia: sopivuus-, oikeus- ja terveysdiskurssit. Sopivuusdiskurssissa keskeistä ovat asiantuntijoiden ohjeet sopivaan imetykseen ja oletus, että äiti ymmärtää toimia kulttuurisesti sopivalla tavalla. Oikeusdiskurssissa korostuu äidin oikeus päättää imetyksen kestosta ja siitä, missä imettää, samalla kun julki-imetykseen liittyvät ongelmat korostuvat. Myös lapsella katsotaan olevan oikeus tulla imetetyksi. Terveysdiskurssissa korostuvat sekä sairauksien e…