Search results for "uutisointi"

Sopivuus, oikeus ja terveys: Pitkäkestoinen imetys ja julkinen imetys mediateksteissä

2020

Tässä artikkelissa tarkastelemme, millaisia diskursseja julkisesta ja pitkään jatkuneesta imetyksestä yle.fi ja hs.fi rakentavat ja ylläpitävät aikavälillä 2014-2017. Kriittistä diskurssianalyysiä soveltaen havaitsimme kolme vallitsevaa diskurssia: sopivuus-, oikeus- ja terveysdiskurssit. Sopivuusdiskurssissa keskeistä ovat asiantuntijoiden ohjeet sopivaan imetykseen ja oletus, että äiti ymmärtää toimia kulttuurisesti sopivalla tavalla. Oikeusdiskurssissa korostuu äidin oikeus päättää imetyksen kestosta ja siitä, missä imettää, samalla kun julki-imetykseen liittyvät ongelmat korostuvat. Myös lapsella katsotaan olevan oikeus tulla imetetyksi. Terveysdiskurssissa korostuvat sekä sairauksien e…

Suomalaisnuorten näkemykset turvapaikanhakijakeskustelussa esitettyihin historiallisiin rinnastuksiin

2018

Tutkimuksessa selvitään 131 lukiolaisen suhtautumista uutisointiin, jossa Suomeen tulleet turvapaikanhakijat rinnastettiin toisen maailmansodan aikaisiin evakkoihin ja sotalapsiin. Enemmistö lukiolaisista näki menneisyyden relevantiksi argumentiksi määriteltäessä kantaa tämän päivän pakolaisongelmaan. Osa nuorista kuitenkin katsoi, ettei menneisyyden tulisi vaikuttaa nykypäivän päätöksentekoon. Peer reviewed

Miten kehitysvammaisuudesta uutisoidaan? : kehitysvammaisten esittäminen Aamulehdessä vuosina 2007-2008

2010

Tutkimuksen tavoite on selvittää, miten kehitysvammaisista on kirjoitettu Aamulehdessä. Aineistona on Aamulehden jutut, joissa mainitaan kehitysvammaisuus vuosilta 2007-2008. Ajankohdan määräsi Ylisen insuliinisurmat, joista uutisoitiin ensimmäisen kerran 11.8.2007. Tutkimuskysymyksiä ovat: Kuka puhuu kehitysvammaisia koskevissa lehtiteksteissä? Esitetäänkö kehitysvammainen toimijana? Millaisilla nimityksillä heihin viitataan? Mitä stereotyyppejä heistä käytetään? Mitä uutiskriteerejä käytetään uutisoitaessa kehitysvammaisista? Näihin kysymyksiin on haettu vastauksia määrällisen sisällönanalyysin avulla. Aineisto analysoitiin koodausrungon mukaan, johon on määritelty tutkimuskysymysten muka…

Uuden varhaiskasvatuslain uutisointi Helsingin Sanomissa

2015

Järvenpää, Heidi. 2015. Uuden varhaiskasvatuslain uutisointi Helsingin Sanomissa. Varhaiskasvatustieteen kandidaatintutkielma. Kasvatustieteiden laitos. Jyväskylän yliopisto. 52 sivua + liitteet. Tutkittava ilmiö oli uuden varhaiskasvatuslain uutisointi Helsingin Sanomissa. Tutkimukseni tarkoituksena oli selvittää, millaista uuden varhaiskasvatuslain uutisointi on ollut. Tähän kysymykseen etsin vastauksia Galtungin ja Rugen uutiskriteereiden sekä Goffmanin kehysanalyysin avulla löydettyjen kokonaisuuksien kautta. Tutkimus oli ajankohtainen, sillä uuden lain valmistelu oli tutkimuksen toteutuksen hetkellä eduskunnassa lausuntokierroksella. Tutkimusmetodiksi valitsin kehysanalyysin, jonka yht…

Analyysi vuosien 2008-2009 suhdannekäänteestä : tilastojen revisioista, käänteen uutisoinnista ja ennakoinnista

2012

Tässä pro gradu -työssä luodaan katsaus vuosien 2008–2009 suhdannekäänteeseen; siihen liittyneisiin ennusteisiin, haasteisiin ja valikoitujen tilastojen toimintaan. Lisäksi tarkastellaan Helsingin Sanomien uutisointia vuoden 2008 tammikuusta vuoden 2009 heinäkuuhun yhdessä Tilastokeskuksen tuottamien talousindikaattorien kanssa. Empiirisen osuuden aineiston muodostavat Tilastokeskuksen indikaattorit: neljännesvuositilinpito, tuotannon suhdannekuvaaja, kuluttajabarometri, teollisuuden uudet tilaukset, uudisrakentamisen volyymi-indeksi ja teollisuustuotannon volyymi-indeksi. Indikaattoreista tarkastellaan niissä tapahtuneita revisioita ja keskinäisiä suhteita. Havaitaan, että revisiot eivät m…

Uutinen syntyy uudelleen : uutinen ja uutisjournalismi monimediaisessa toimintaympäristössä - tapauksena Yleisradion alueelliset uutiset

2013

Heikot pojat ja erinomaiset tytöt – millaista kuvaa tyttö- ja poikalukijoista rakennetaan suomalaisissa uutisteksteissä?

2018

Tässä artikkelissa tarkastelen, miten suomalaisnuorten lukutaitoa ja lukemista merkityksellistetään sukupuolittuneena ja sukupuolittavana ilmiönä 2000-luvun uutisteksteissä. Artikkeli perustuu pro gradu -tutkielmaani (Sorri 2017), jossa tutkin suomalaisnuorten lukutaidon sukupuolieroa käsitteleviä uutistekstejä vuosilta 2013–2016. 2000-luvulla tehtyjen PISA-tutkimusten myötä tyttöjen ja poikien erilainen lukutaitomenestys on noussut merkittäväksi puheenaiheeksi joukkotiedotusvälineissä. Alan asiantuntijat tarjoavat erilaisia malleja ja syitä poikien epäonnistumiseen ja tyttöjen menestymiseen sekä esittävät lukemisen opetusta koskevia muutosvaatimuksia. Keskustelussa korostuu mustavalkoinen …

Teman, diskurser och aktörer i nyheter om svenska språket i Finland i åtta tidningar på våren 2011

2012

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia uutisointia ruotsin kielestä kahdeksassa suomalaisessa sanomalehdessä. Tutkimukseen mukaan otetut lehdet valittiin niiden maantieteellisen sijainnin ja levikin perusteella ja ne ovat Etelä-Saimaa, Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Ilkka, Keskisuomalainen, Lapin Kansa, Turun Sanomat ja Vasabladet. Materiaali kerättiin aikavälillä 2.1.2011−30.4.2011. Ajankohdaksi valittiin tämä, koska eduskuntavaalit olivat tulossa ja ruotsin kielen asema oli monen puolueen vaaliteemojen joukossa. Analysoimme sisällönanalyysin, diskurssianalyysin ja kvantitatiivisten metodien avulla, millaisia teemoja ruotsiuutisoinnissa esiintyy, millaisia diskursseja uutisista rakentu…

Näytelmä hirsipuun varjossa : Nürnbergin oikeudenkäynti Suomen sanomalehdissä 1945-1946

2017

Tämä pro gradu –tutkielma käsittelee toisen maailmansodan jälkeen 20.11.1945−1.10.1946 järjestetyn Nürnbergin kansainvälisen sotarikosoikeudenkäynnin kuvaamista Suomen sanomalehdistössä. Sisällönanalyysillä analysoitu tutkimusaineisto koostuu oikeudenkäyntiä koskevasta kirjoittelusta yhdessätoista sanomalehdessä, joihin kuuluu sekä pääkaupunkiseudun valtalehtiä että pienempiä maakuntalehtiä. Johtavan sanomalehdistön ja maakuntalehtien kirjoittelun aktiivisuudessa oli suuria eroja, joten oikeudenkäynnistä ei syntynyt Suomessa yhtenäistä kuvaa. Eri puoluekantoja edustaneista lehdistä porvarilehtien kannoissa ei ollut suuria eroja mutta äärivasemmiston lehdissä suhtauduttiin muita jyrkemmin na…

Todenmukainen journalismi

2015