Search results for "vähemmistökielet"

Monikielisyydestä vähemmistökieliviestin SR Sisuradion nuoriso-ohjelmissa

2008

"Man känner gemenskap med alla i skolan som man inte gör med sina andra vänner" : sverigefinska grundskoleelevers uppfattningar om tvåspråkig undervi…

2013

Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka tärkeänä kolmannen polven ruotsinsuomalaiset pitävät suomalaista taustaansa. Lisäksi selvitettiin, millainen identiteetti heillä on. Koska ruotsinsuomalaisten koulujen kielikäytäntö poikkeaa kaksikielisen opetuksen vuoksi käytännöstä, jota esimerkiksi kunnalliset koulut noudattavat, halusin selvittää, kuinka opettajat integroivat suomen kielen ja kulttuurin opetukseensa. Tutkimusaineisto koostuu sekä oppilaiden että opettajien kyselylomakkeiden vastauksista. Aineisto kerättiin keväällä 2013 ja tutkielmaani osallistui viisi ruotsinsuomalaista koulua eri puolilta Ruotsia. Vastaajina oli yhteensä 150 peruskoulun 4.–9. luokkalaista lasta ja n…

Tensions on Finnish Constitutional Bilingualism in Neo-nationalist Times : Constructions of Swedish in Monolingual and Bilingual Contexts

2020

This chapter analyses the tensions on the status of Finnish constitutional bilingualism from the perspective of higher education, more precisely from the position of Swedish in one monolingually Swedish university (Åbo Akademi University [ÅAU]) and one bilingual university (University of Helsinki [UH]). It contributes to an understanding of the position of minority languages in universities in times when the use of English has increased on one hand and neo-nationalist tendencies stressing the importance of national language(s) are on the rise on the other. Apparently, the new bilingual programmes at UH challenge the tradition of institutional separation of national languages. At ÅAU, in tur…

Hiljemin ja huonet : riskisanoja porsanginkveenin ja nykysuomen välillä

2017

Tässä työssä tarkastellaan porsanginkveenin ja suomen kielen välisiä riskisanoja. Riskisanalla tarkoitan kaikkia sanoja, jotka näyttävät samanlaisilta, mutta tarkoittavat eri asiaa. Riskisanatutkimuksestani saattaa olla hyötyä sanakirjaprojekteissa, opetuksessa ja sen kautta kielen elpymisessä. Tutkimuskysymykseni ovat: Millaisia riskisanoja ylipäänsä on porsanginkveenin ja suomen välillä? ja Mistä merkityserot johtuvat? Tarkastelemieni riskisanojen valinnassa käytin apuna Vappu Inkeri Pyykön sanalistaa Sana-aitta. Saadakseni selville sanojen homonyymisiä sekä polyseemisiä merkityssuhteita tein haastatteluja Porsangissa kesällä ja syksyllä 2014. Haastattelin 14:ää kveeninkielistä Lemmijoelt…

Opettajan päiväkirja: Paljon juteltavaa

2013

Olen 38-vuotias romaninainen. Olen ammatiltani koulunkäyntiavustaja ja toimin nyt toista vuotta Espoon kaupungin projektityötekijänä tukemassa romanioppilaiden koulunkäyntiä ja opettamassa romanikieltä omana äidinkielenä. Kierrän viikoittain ainakin 12 koululla opettamassa perusopetuksen oppilaita ja teen myös kotikäyntejä. Kerron tässä joistakin tavallisen työpäiväni tapahtumista. nonPeerReviewed

Romanilapset ja romanikieli

2013

Romanikieli on puhujamäärältään EU:n merkittävimpiä vähemmistökieliä. Se on yksi Suomen perustuslain 17 §:ssä nimetyistä vähemmistöjen kielistä. Sen käyttömäärä ja -ala ovat kuitenkin supistuneet voimakkaasti erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Lapsilla ja nuorilla hyvä romanikielen taito on nykyisin harvinainen. nonPeerReviewed

Äidinkielenä monikielisyys : [pääkirjoitus]

2013

”Kielen ja kulttuurin säilyttäminen on valintakysymyksiä”

2013

Bárbmu ry on syksyllä 2012 perustettu Sisä-Suomen saamelaisyhdistys, kertoo yhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja Nea Porsanger-Rintala. Yhdistyksen virallinen kotipaikka on Jyväskylä mutta se toimii sekä Keski-Suomessa että Pirkanmaalla, erityisesti Jyväskylässä ja Tampereella. Bárbmu ry:n tavoitteena on saattaa yhteen alueen saamelaiset ja antaa mahdollisuus vaalia saamelaista identiteettiä, kieltä ja kulttuuriperintöä. nonPeerReviewed

Language ideologies about learning historical minority languages : Hungarian in Romania and Swedish in Finland

2015

Âzykovaâ i ètničeskaâ identičnost' lûdej s udmurtskimi kornâmi : na osnove oprosa

2016

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan 18–30-vuotiaiden udmurttisukuisten etnistä ja kielellistä identiteettiä. Tutkielmassa selvitän, miten 18–30 vuotiaat suhtautuvat omaan etniseen ja kielelliseen perimäänsä ja millä tavalla udmurtin kieli ja kulttuuri ovat säilyneet heidänelämässään. Tämän lisäksi tarkastellaan tärkeimpiä udmurtin kielen ja kulttuurin säilymiseen vaikuttavia seikkoja sekä sitä miltä udmurtin kielen tulevaisuus näyttää tutkimuksen tulosten perusteella. Tutkimuksen aihe on ajankohtainen niin Venäjän valtion kuin udmurtin kielen ja kulttuurin kannalta. Venäjä on monikansallinen ja -kielinen valtio, jossa vähemmistökansojen kielen ja kulttuurin asema kuuluu jokapäiväisi…