Search results for "vaalirahoitus"
showing 3 items of 3 documents
Vaalirahoituskohu Aamulehden, Helsingin Sanomien ja Keskisuomalaisen pääkirjoituksissa
2011
Tässä tutkielmassa kuvataan, mistä ja miten Aamulehti, Helsingin Sanomat ja Keskisuomalainen kirjoittivat vaalirahoitusta käsittelevissä pääkirjoituksissaan aikavälillä 7.5.2008–17.9.2010. Tutkielmassa kiinnitetään huomiota siihen, mitä aiheita lehdet vaalirahoituksen yhteydessä käsittelivät, keitä toimijoita lehdet nostivat esiin ja mihin lähteisiin nojaten lehdet kirjoittivat pääkirjoituksensa. Tutkielman pääasiallisena tutkimusmenetelmänä on käytetty määrällistä sisällön erittelyä, jonka avulla kirjoitukset on luokiteltu sisältöluokkiin aihe-, toimija- ja lähdeulottuvuuksien mukaan. Tulosten analyysivaiheessa apuna on käytetty laadullista kehysanalyysia. Vaalirahoituskirjoittelun yhteyde…
Suomalaisten korruptioasenteet ennen ja jälkeen vaalirahoituskriisin : kenen Suomi on korruptoitunut?
2014
Suomalaisten korruptionäkemyksen muutos ns. vaalirahoituskohua ennen ja sen jälkeen käy ilmi Euroopan Unionin teettämistä erikoiseurobarometreistä. Korruptiota tarkastellaan luottamuksen käsitteen avulla. Luottamus nähdään korruption vastakohtana ja korkeaa luottamusta käytetään ilmaisemaan korruption puuttumista. Empiirisessä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten korruptioasenteita ja niissä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksessa kysytään, millä tavoin suomalaisten korruptiokäsitys on muuttunut vuosina 2007–2011. Millaisia olivat suomalaisten korruptiokäsitykset vuonna 2007, 2009 ja 2011, miten vastaajat näkevät paikallisen, alueellisen, kansallisen sekä EU-tason toimielinten korruptoitu…
Ironia journalismissa : ironian keinot ja funktiot Helsingin Sanomissa ja Nyt-liitteessä
2011
Ironia on puhetapa, jossa sanotaan muuta kuin tarkoitetaan. Se sisältää kriittisen tai negatiivisen viestin, joka tulkitaan kirjoittajan tarkoittamaksi. Ironia kohdistuu yleensä ihmisiin tai yhteisöihin ja perustuu siihen, että kaikki eivät ymmärrä ironista viestiä. Se lujittaa joitain lukijayhteisöjä ja sulkee toisia ulkopuolelle. Ironia tunnettiin retorisena strategiana jo Antiikin aikaan, ja sitä on tutkittu laajasti kirjallisuustieteen puolella. Journalistisen ironian tutkimus on kuitenkin ollut ainakin Suomessa vähäistä, vaikka ironiasta on puhuttu ”2000-luvun sairautena”. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ironian ilmaisukeinoja ja funktioita journalismissa. Tutkimusaineistona on kahde…