Search results for "vaalit"

"Kekkosen konstit" : Urho Kekkosen historia- ja politiikkakäsitykset teoriasta käytäntöön 1933-1981

2007

Kekkosen historia- ja politiikkakäsityksiä tutkinut Timo J. Tuikka esittää väitöstutkimuksessaan, että Kekkosen poliittinen menestys perustui Suomen poliittisen kulttuurin keskeisten käsitteiden, kuten demokratian, isänmaallisuuden ja puolueettomuuden, taitavaan käsittelyyn ja muunteluun. Lopulta se johti Kekkosen määrittämän poliittisen kielen laajamittaiseen seuraamiseen niin poliitikkojen, journalistien kuin tutkijoidenkin taholta. Menestyäkseen poliitikon on jatkuvasti pystyttävä vastaamaan politiikan muutostarpeisiin. Tähän vastustajiensa liikkeitä tarkasti seurannut ja suurelle yleisölle suunnattua retoriikkaa harjoitellut poliittinen selviytyjä ja ikiliikkuja Kekkonen kykeni.– Kekkos…

USA:n 2018 välivaalit ja 116. kongressi

2019

Évolution du discours anti-immigration des populistes de droite radicale : le cas du Parti des Finlandais

2021

Cet article vise à analyser, à travers les différents programmes électoraux des Perussuomalaiset, comment se forme la rhétorique anti-immigration et comment elle a évolué des années 1990 jusqu’aux élections parlementaires de 2019. Une attention particulière sera donnée à l’évolution de ces deux thèmes après la crise des réfugiés de 2015 et la scission du parti de juin 2017, évènements ayant contribué à transformer le parti de façon plus radicale sur ces questions, notamment lors de la campagne pour les élections parlementaires d’avril 2019. This article aims to analyse anti-immigration discourse in the electoral and political programmes of the Finns Party from the 1990’s until the parliamen…

Poliittisen konsensuksen tuho : Helsingin Sanomien pääkirjoitusten perussuomalaisia käsittelevät diskurssit vuoden 2011 eduskuntavaalien aikaan ja ni…

2014

Perussuomalaiset sai suuren voiton vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ja puolueen suosio kasvoi gallupeissa jo pitkään ennen vaaleja. Edellisissä vaaleissa vuonna 2007 perussuomalaisten kannatus oli 4,1 prosenttia. Vuonna 2011 kannatus nousi 19,1 prosenttiin. Kasvua oli siis 15 prosenttiyksikköä. Vaalien jälkeen median oli pakko muuttaa suhtautumistaan puolueeseen, koska aikaisemmin marginaalinen ryhmä oli nyt muuttunut vakavasti otettavaksi poliittiseksi voimaksi, yhdeksi neljästä suuresta puolueesta. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää diskurssianalyysin keinoin, millaisen kuvan Suomen suurin valtakunnallinen media Helsingin Sanomat antaa pääkirjoituksissaan perussuomalaisista suureen v…

Indonesia after election 2019 : politics as usual?

2019

Politiikka mahdottomuuksien taiteena

2017

Ranskan presidentinvaali tarjoaa kiinnostavan ikkunan tarkastella sitä, kuinka politiikka tekee mahdolliseksi asioita, joita tutkijoina emme ole osanneet kuvitella aiemmin. nonPeerReviewed

Uusi amerikkalainen identiteetti

2017

Marraskuun 8. päivänä 2016 osallistuin Miamissa demokraattien vaalivalvojaisiin ja pääsin seuraamaan Yhdysvaltain 58. presidentinvaalien jännitysnäytelmää. Tai ei illasta jännitysnäytelmää pitänyt tulla vaan monien muiden tavoin ennakoin Hillary Clintonin voittavan Donald Trumpin selvin luvuin. nonPeerReviewed

Nuorisovaalit : nuorten käsityksiä v. 1995 nuorisovaaleista

1998

Es geht um die Heimat : Itävallan presidentinvaalit

2016

Eläkkeellä oleva vihreitä edustava taloustieteen professori Alexander van der Bellen ja dynaaminen oikeistopopulisti Norbert Hofer kohtaavat Itävallan presidentinvaalien toisella kierroksella toukokuussa. Vaalien pääteemaksi nousi pakolaisuus. Polarisoitunut vaalitilanne kuvastaa Euroopan kahtiajakoa. nonPeerReviewed

Les appellations utilisées pour désigner Emmanuel Macron et Marine le Pen pendant la présidentielle de 2017

2018

Ranskassa vuonna 2017 käydyt presidentinvaalit aiheuttivat paljon keskustelua erikoisten käänteiden takia. Toiselle kierrokselle päässeet ehdokkaat eivät olleet ne, keiden sinne alun perin povattiin pääsevän. Tästä syystä tämä tutkielman aiheena on kahden ranskalaisen sanomalehden, Le Monden ja Le Parisienin käyttämät nimitykset toisen kierroksen ehdokkaista, Emmanuel Macronista ja Marine Le Penistä vuoden 2017 presidentinvaaleissa. Aineisto koostuu 10 artikkelista, joista viisi on otettu Le Mondesta ja viisi Le Parisienistä. Artikkelien julkaisuajankohta on vaalien ensimmäisen ja toisen kierroksen välinen kahden viikon mittainen ajanjakso, eli ne on julkaistu välillä 23.4.2017-7.5.2017. Ar…