Search results for "vanhuus"
showing 10 items of 47 documents
Varhainen motorinen kehitys on yhteydessä kognitiiviseen suorituskykyyn varhaisessa vanhuudessa
2018
Kyky liikkua itsenäisesti minne haluaa, milloin haluaa ja miten haluaa, on tärkeää niin varhaisessa lapsuudessa kuin myöhemmin vanhuudessa. Varhaisempi kävelemään oppiminen on yhteydessä parempaan kognitiiviseen suorituskykyyn vanhuudessa. Vireät aivot vanhuudessa pitävät puolestaan yllä laajempaa elinpiiriä. nonPeerReviewed
Executive function and life-space mobility in old age
2018
Life-space assessment incorporates all movements in terms of the distance from home, the frequency of movement and the need of assistance for movement. Executive function (EF) is an important higher order cognitive ability that controls and guides people’s goal-directed actions. We examined the cross-sectional and longitudinal associations between EF and life-space mobility, and investigated if perceived walking difficulties, lower extremity performance, and transportation difficulties explain the association. Methods 157 community-dwelling persons aged 76–91 years participated in the study at the baseline, and 103 of them in 2-year follow-up study. Based on the distribution on the Trail Ma…
Keski-iän työkyvyn yhteys mielenterveyteen vanhuudessa
2014
Mervi Tuunanen (2014). Keski-iän työkyvyn yhteys mielenterveyteen vanhuudessa. Terveys-tieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto, Gerontologia ja kansanterveys, pro gradu – tutkielma, 52 s. Keski-iän työkyvyn on todettu olevan yhteydessä eläkeiän terveyteen ja toimintakykyyn, mut-ta aihetta on toistaiseksi tutkittu hyvin vähän. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää keski-iän työkyvyn yhteyttä eläkeiässä havaittuihin mielenterveysongelmiin. Tämä tutkimus on osa vuosien 1981–2009 välillä kunta-alan työntekijöille toteutetusta tutki-muksesta. Alkututkimuksessa oli mukana 6 257 keski-ikäistä henkilöä eri ammateista eri puolil-ta Suomea. Viimeiseen postikyselyyn vuonna 2009 osallistui 3 092 tutkit…
Toimijuutta, refleksiivisyyttä ja neuvotteluja - muistisairaus yksinasuvan naisen arjessa
2014
Suhde vanhenemiseen : iäkkäät naiset elämänsä kertojina ja rakentajina
2004
Miten iäkkäät naiset kuvaavat elämäänsä? Miten elämänkerronnassa rakentuu suhtautumistapa vanhenemiseen? Terveystieteiden lisensiaatti Sirkka-Liisa Palomäki tutkii väitöskirjassaan vanhuutta ja vanhenemista iäkkäiden naisten kerronnan kautta. Lisäksi hän tulkitsee, millainen kuva välittyy tämän sukupolven naisen elämästä ja oman aikamme vanhuudesta. Kerronnoissa on mukana elämän tapahtumia, kokemuksia, tunteita ja toiveita kertojasukupolven ajan kulttuurin ja historian taustoittamana. Kerronnat on tutkimuksessa luokiteltu niiden keskeisen elämänjuonteen perusteella. Kerronnoista on myös paljastettavissa ymmärrystä luova yhteys nykyiseen elämänvaiheeseen ja tapaan suhtautua omaan vanhenemise…
Vanhenemismuutosten eteneminen : 75-vuotiaiden henkilöiden antropometristen ominaisuuksien, fyysisen toimintakyvyn ja kognitiivisen kyvykkyyden muuto…
2004
Vanhenemismuutosten eteneminen ikävuosien 75 ja 85 välillä on ominaispiirteiltään erityislaatuista. Vanhenemiselle on tyypillistä suuri vaihtelevuus niin eri yksilöiden välillä kuin yksilön sisäisesti. Muutosten erot eivät ilmene ainoastaan eroina tulosten tasoissa, vaan myös vanhenemismuutosten etenemisen suuntien suhteen. Eri toiminnoissa havaittava muutos voi olla heikentymistä, mutta myös omalla tasolla pysymistä tai toimintakyvyn paranemista vielä korkeassakin iässä, huomasi Sari Ranta väitöstutkimuksessaan. This study aimed at describing both intra-individual and inter-individual variation of age-related changes in anthropometrical characteristics and physical and cognitive capacities…
Ikääntyneiden henkilöiden kokemuksia persoonallisuutensa pysyvyydestä ja muutoksesta elämänsä aikana
2012
"Terveisiä elämästä!" : vanhuus ja vanheneminen Aila Meriluodon päiväkirjassa Tältä kohtaa
2016
Social Participation Considered as Meaningful in old age − the Perceptions of Senior Housing Residents in Finland
2023
AbstractAs populations across the world age, there is a recognised need for promoting social participation in older adults. Previous studies related to social participation have addressed that interactions perceived as meaningful may improve quality of life in old age. However, what is less clear is the nature of such participation from the perspective of older adults, as the vast majority of studies have been quantitative. The present study aimed to explore what characterises social participation that contributes to a meaningful everyday life, from the viewpoint of independently living Finnish older adults. Thematic analysis was used as an interpretative method drawing on semi-structured i…