Search results for "varianssianalyysi"
showing 8 items of 8 documents
Lukemisen ja aritmetiikan sujuvuuden kehittyminen toisen koululuokan aikana
2014
Tutkimuksessa tarkasteltiin lukemisen ja aritmetiikan sujuvuutta ja niiden kehitystä toisen koululuokan aikana kolmena ajankohtana (lukukauden alussa, keskellä ja lopussa). Lukemisen sujuvuuden kehitys oli edistyvää niin sujuvilla kuin sujumattomillakin lukijoilla. Sen sijaan yhteen- ja vähennyslaskutaidon sujuvuudessa ei tapahtunut juurikaan kehitystä sujumattomilla laskijoilla, toisin kuin sujuvilla laskijoilla, joiden kehitys oli edistyvää lukukauden aikana. Tulokset tukevat oletusta aritmetiikan taitojen kehityksen Matteusvaikutuksesta, eli siitä, että lähtötasoltaan aritmetiikassa sujumattomien kehitys jää jälkeen lähtötasoltaan sujuvien laskijoiden kehityksestä. Lukutaidon taso ei sen…
Suomalaisten käsityksiä maatalousmaiseman muutoksesta ja maatalouden ekosysteemipalveluista
2015
Tutkimuksen tarkoituksena on suomalaisten maatalousmaisemaan ja maatalouden ekosysteemipalveluihin liittyvien käsitysten tutkiminen. Maatalousmaisema on Suomessa jatkuvassa muutoksessa, ja maisemaan liittyvät näkemykset ovat usein ristiriidassa keskenään. Suomen ratifioiman eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaan kansalaisten maisema-arvostuksia tulisi huomioida maisemaa koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Maatalousmaisemaa voidaan lähestyä myös sen tarjoamien ekosysteemipalvelujen eli hyötyjen avulla. Tutkimuksessa tarkastellaan, mitä ekosysteemipalveluja ja minkä verran suomalaiset arvioivat maatalousmaiseman tuottavan. Lisäksi tutkitaan, miten kansalaiset yhtäältä ennakoiv…
Lukemisen ja laskemisen sujuvuuspulmien päällekkäistymisen yhteys minäkäsitykseen, minäpystyvyyteen ja kiinnostukseen
2016
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, eroavatko komorbidilapset emotionaalisten tekijöiden suhteen lapsista, joilla on vain toinen oppimisen vaikeus tai ei vaikeutta lainkaan. Oppimisvaikeuksiksi katsottiin tässä tutkimuksessa oppilaat, joilla havaittiin hitautta lukemisen ja/tai laskemisen sujuvuudessa. Emotionaalisista tekijöistä tarkasteltavina kohteina olivat akateeminen minäkäsitys, minäpystyvyys ja kiinnostus oppiainekohtaisesti. Tutkimus perustuu Suomen Akatemian rahoittamaan Jyväskylän yliopiston erityispedagogiikan ja kasvatustieteiden laitoksen sekä Niilo Mäki Instituutin yhteisen Self-Efficacy and Learning Disabilities Intervention (SELDI) – tutkimushankkeen aineistoon. …
Yliopisto-opiskelijoiden urasopeutuvuus ja ohjaustarpeet
2017
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yliopisto-opiskelijoiden urasopeutuvuutta ja ohjaustarpeita, sekä niiden yhteyttä taustatekijöihin (sukupuoli, tiedekunta, opintojen vaihe) ja toisiinsa. Urasopeutuvuudella tarkoitetaan niitä asenteita, kykyjä ja käyttäytymismalleja, joita yksilö hyödyntää sopeutuessaan työelämän eri vaiheisiin. Tutkimus on osa sähköistä, Student Life -rahoitteista Onko Hoppu? -hyvinvointikyselyä. Aineistona ovat Jyväskylän yliopiston 2. ja 4. vuosikurssin opiskelijat (n = 790). Urasopeutuvuutta mitattiin CAAS (Career Adapt-Abilities Scale) -urasopeutuvuusmittarin suomenkielisellä versiolla, joka sisältää alun perin neljä ulottuvuutta: tiedostaminen, kontrolli, uteliaisuus…
Sosiaalinen oppiminen eläinmallissa
2016
Tässä kokeellisessa tutkimuksessa tarkasteltiin sosiaalista oppimista eläinmallissa, jonka keskiössä olivat rotat ja niiden oppimisen sosiaalisuus. Tätä ilmiötä lähestyttiin pohtimalla kysymyksiä: (1) eroavatko rotat lajikannan (HCR - LCR) tai (2) oppimistyylin (itsenäinen - toiselta mallintava) suhteen, sekä (3) eroavatko viivästetyn ja viiveettömän sosiaalisen oppimisen ryhmät toisistaan. Toisin sanoen tutkimuksessa sosiaalinen oppiminen miellettiin rottien käyttäytymisessä tapahtuviksi muutoksiksi, joiden mahdollista ilmenemistä voitiin tarkastella useilla mittauskerroilla. Tutkimuksen koeryhmä muodostui urosrotista (N = 18), joissa oli HCR-rottia (n = 10) ja LCR-rottia (n = 8). Koeasete…
Luokanopettajien työn imu, työkokemus sekä ammatillinen itsetunto
2017
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työkokemuksen yhteyttä luokanopettajien työn imuun. Työn imu on työhyvinvointiin liittyvä käsite, ja luokanopettajien työn imu vaikuttaa heidän opetustyönsä tuloksiin sekä oppilaiden hyvinvointiin. Tarkastelun kohteena ovat luokanopettajien työkokemuksen yhteys heidän kokemansa työn imun ulottuvuuksiin ja tuon yhteyden tilastollinen suhde, kun malliin lisätään selittäjäksi luokanopettajien ammatillinen itsetunto. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin laadullisin keinoin millaiset asiat vahvistavat luokanopettajien ammatillista itsetuntoa. Aineisto koostuu 262 luokanopettajan vastauksista marraskuussa 2015 kerättyyn sähköiseen kyselylomakkeeseen. Luokanop…
Henkilöstömäärän muutosten vaikutukset työn laatuun : poikittaistutkimus suomalaisten palkansaajien kokemuksista 2014
2016
Työelämän laadun parantaminen on viime vuosina noussut sekä kansallisen (Esitys kansalliseksi ohjelmaksi tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikaiseksi parantamiseksi 2007) että kansainvälisen (EU 2000; ILO 1999) työpolitiikan keskiöön. Työelämää muokkaavat työprosesseissa sekä työn hallinnossa ja johtamisessa tapahtuneet muutokset, jotka edistävät muutoksia myös työorganisaatioiden rakenteissa (Julkunen 2008). Tutkimuksen tehtävänä on tuottaa uutta tietoa henkilöstömäärän muutosten vaikutuksista suomalaisten 18–64 -vuotiaiden palkansaajien subjektiivisiin kokemuksiin työnsä laadusta. Vaikutuksia tarkastellaan Työolobarometri 2014 -aineiston piirissä. Aiemmissa tutkimuksissa (Lehto & Sute…
Fyysisen aktiivisuuden yhteys unen kestoon ja laatuun suomalaisilla lapsilla ja nuorilla
2017
Tutkielman tarkoituksena oli selvittää fyysisen aktiivisuuden yhteyttä unen kestoon ja unen laadun mittareihin 5.-, 7.- ja 9.-luokkalaisilla. Unen laadun mittareita olivat koettu aamuväsymys, nukkumisvaikeudet ja unilääkkeiden käyttö. Nukkumisvaikeudet koostuivat heräilyistä öisin ja vaikeuksista päästä uneen. Tarkastelimme nukkumistottumusten eroja vähän, kohtalaisesti ja paljon liikkuvien oppilaiden ryhmissä. Tuloksia tarkasteltiin luokka-asteittain ja sukupuolten välillä. Käytimme WHO-koululaistutkimuksen aineistoa, joka oli kerätty vuonna 2014 kyselylomakkeella kouluista. Otos koostui 5925 suomalaisesta lapsesta ja nuoresta. Analyysimenetelmänä käytettiin yksisuuntaista varianssianalyys…