Search results for "verbit"
showing 10 items of 55 documents
Ulkomaalaiset aikuisopiskelijat ja suomen liikeverbien rektiot ja astevaihtelut
1999
Verbinmuotojen käyttö monikon 1. persoonan funktiossa suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä
2018
Tutkielmassani tarkastelen eri monikon 1. persoonan funktiossa käytettävien verbinmuotojen esiintyvyyttä ja käyttöä suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä. Aiheeni on tärkeä, sillä monikon 1. persoonan funktiossa toimivien verbinmuotojen esiintyvyyttä ei ole tällä tavoin aiemmin tutkittu oppijansuomessa. Ensimmäinen tutkimuskysymykseni on miten monikon 1. persoonan funktiossa käytettävät muodot vaihtelevat Eurooppalaisen viitekehyksen eri taitotasoilla. Suomen kielessä monikon 1. persoonan muoto on -mme-päätteinen (me olemme). Persoonapäätteisen muodon tilalla voidaan kuitenkin erityisesti epämuodollisessa kielessä käyttää morfologista passiivimuotoa (me ollaan). Koska monikon 1. pers…
Olla-verbin käytön kehittyminen oppijan puheessa
2012
Tiivistelmä – Abstract Tutkimuksessani selvitän, millä tavalla olla-verbin käyttö kehittyy oppijan puheessa ensimmäisen suomen kielen opiskeluvuoden aikana. Lisäksi selvitän, millä tavalla käytön kehittyminen näkyy taajuudessa, tarkkuudessa ja kompleksisuudessa sekä miten olla-verbin käyttö puheessa eroaa sen käytöstä kirjoitetussa kielessä. Olen kerännyt puheaineistoni vuoden ajalta kahdelta suomea toisena kielenä opiskelevalta informantilta. Aineistonkeruukertoja on yhteensä neljä ja jokainen haastattelu on noin 30 minuutin mittainen. Teoreettinen viitekehykseni on konstruktiolähtöinen. Tutkimukseni pohjaa Jyväskylän yliopiston kielten laitok-sen The Linguistic Basis of the Common Europea…
Suomi toisena kielenä -aikuisoppijan verbien kehittyminen alkeiskurssilla.
2002
"Sit se meni ja tuli hetken päästä takas" : verbit mennä ja tulla suomi toisena kielenä -oppijoiden teksteissä
2010
Tutkin pro gradu -työssäni, miten S2-oppijoiden mennä- ja tulla-verbien käyttö kirjallisissa tuotoksissa kehittyy Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK) taitotasolta toiselle siirryttäessä eli millaista kehityskulkua sanastonoppimisessa on nähtävissä näiden verbien osalta. Tutkielmani liittyy menetelmiltään ja aineistoltaan Linguistic Basis of the Common European Framework Levels -hankkeeseen (Cefling), jossa tavoitteena on yhdistää toisen kielen oppimisen ja kielitaidon arvioinnin tutkimusta. Mennä- ja tulla-verbien käyttöä lähestyn DEMfad-mallin (Franceschina et al 2006) taajuuden (frequency), tarkkuuden (accuracy) ja jakauman (distribution) kautta, mitkä liittyvät käsitteisiin sujuvuus, tark…
Haluaisitko menna muunkansa kalastaman? : verbiketjujen kehkeytyminen suomi toisena kielenä -oppijoiden kielessä
2008
Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, kuinka suomea toisena kielenä oppivat aikuiset käyttävät verbiketjuja eri kielitaidon tasoilla. Tutkimus liittyy CEFLING-hankkeeseen (Linguistic Basis of the Common European Framework for L2 English and L2 Finnish), jonka yhtenä tavoitteena on hahmottaa rakenteellista perustaa kielitaidon kommunikatiivisen arvioinnin tueksi. Tämän osatutkimuksen aineistona on 232 Yleisten kielitutkintojen tekstiä vuosilta 2002–2006, ja se on saatu CEFLING-hankkeelle kesällä 2007 kootusta korpuksesta. Aineistoa tarkasteltiin kahdesta näkökulmasta. Verbiketjujen kohdekielistymistä frekvenssin, tarkkuuden ja distribuution näkökulmasta tutkittiin DEMfad-mallin avulla. Lisäk…
Subject-verb agreement of finite verbs in the present tense in written productions of Finnish secondary school learners of English as second language
2012
Subjektin ja verbin välinen kongruenssi on englannin kieliopin perusasioita, joka toimii tiettyjen säännön-alaisuuksien mukaisesti. Ilmiö on kuitenkin kiinnostava, sillä jopa edistyneetkin oppijat tekevät konguenssin tuottamisessa virheitä. Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että muun muassa subjektin kompleksisuudella ja semanttisilla piirteillä on vaikutusta kongruenssin hallintaan. Aiemmat tutkimukset eivät kuitenkaan ole ottaneet huomioon oppijoiden taitotasoja ja mahdollisia eroja kongruenssin tuottamisessa eri taitotasojen välillä Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten yläkoulu-ikäisten taitotasoeroilla on vaikutusta kongruenssin tuottamiseen englannin kielessä. Tutkim…
"Trollittaa niin että ihan lollittaa" : ttA-johtimiset uudisverbit
2014
Tutkimuksessani selvitän, miten ttA-johdinta käytetään nykypuhekielessä ja miten sen merkitys ja käyttö on muuttunut verrattuna aikaisempaan ja toisaalta yleiskieleen. ttA-johdin on nykypuhekielessä kuten yleiskielessäkin produktiivinen ja monikäyttöinen johdin. Kielioppi ja johtaminen muuttuvat yleensä sanastoa hitaammin, mutta ttA-johtimen nykyinen produktiivinen käyttö puhekielessä vaikuttaa eroavan esimerkiksi muutama vuosikymmen sitten tehdyistä johtimen kieliopillisista kuvauksista, joten ttA-johtimen nykytilan tarkastelu on perusteltua. Tutkimuskysymykseni on kaksiosainen, eli tarkasten ttA-johtimisten uudisverbien muotoa ja merkitystä ja lisäksi vertailen niitä yleiskieleen vakiintu…
Uskoa-verbin kolmas infinitiivi ja siihen liittyvät määritteet vanhoillislestadiolaisessa saarnassa
2002
"Good old Watson! You are the one fixed point in a changing age" : a comparative study of two Finnish translations of Sir Arthur Conan Doyle's The si…
2012
Tämän tutkimuksen päämääränä oli vertailla Sir Arthur Conan Doylen toisesta kokopitkästä Sherlock Holmes romaanista The Sign of the Four poimittuja verbejä ja niiden kahta käännöstä, joista ensimmäinen oli Ida Wickstedtin kääntämä vuodelta 1894, ja toinen Jussi Korhosen käännös vuodelta 2009. Päämääränä oli tutkia, kuinka käännökset eroavat toisistaan, ja pohtia syitä erojen ja samankaltaisuuksien välillä. Tutkimus lähti siitä hypoteesista, että käännösten välillä on suuria eroja, sillä onhan niiden välillä kulunut aikaa yli sata vuotta, ja myös käännösteorioissa on tapahtunut merkittäviä näkökantamuutoksia. Analyysissä verbit jaettiin viiteen eri pääkategoriaan sen mukaan, miten ne vertaut…