Search results for "vesistönkuormitus"
showing 6 items of 6 documents
Risk assessment of gypsum amendment on agricultural fields: Effects of sulfate on riverine biota
2022
Gypsum (CaSO4 ∙ 2H2 O) amendment is a promising way of decreasing the phosphorus loading of arable lands, and of thus preventing aquatic eutrophication. However, in freshwaters with low sulfate concentrations, gypsum-released sulfate may pose a threat to the biota. To assess such risks, we performed a series of sulfate toxicity tests in the laboratory and conducted field surveys. These field surveys were associated with a large-scale pilot exercise involving spreading gypsum on agricultural fields covering 18% of the Savijoki River catchment area. The gypsum amendment in such fields resulted in about fourfold increase in the mean sulfate concentration for a 2-month period, and a transient, …
Perunanviljelyn ravinnetaseet ja ravinteiden hyväksikäyttöön vaikuttavat tekijät : tapausesimerkkinä Lappajärven valuma-alue
2008
Anthropogenic changes in Finnish lakes during the past 150 years inferred from benthic invertebrates and their sedimentary remains
2004
Järvien kuormitus-, rehevöitymis- ja palautumishistoria on ollut monivaiheinen ja pitkäkestoinen. Monet teollisuuden ja asumajätevesien kuormittamista järvistämme olivat lähes luonnontilaisia vielä 1900-luvun alussa, likaantuivat myöhemmin voimakkaasti, mutta ovat sittemmin alkaneet elpyä. Hajakuormituksesta kärsivissä järvissä rehevöityminen sen sijaan on edelleenkin jatkunut. Tämä selviää Juhani Hynysen vesistöjen ympäristöhistoriaa käsittelevässä väitöskirjassa, jossa hän on tutkinut puunjalostusteollisuuden kuormituksen, asumajätevesien sekä hajakuormituksen vaikutuksia suurten järvien biologisen tilan kehitykseen noin 1800-luvun puolivälistä nykypäivään. This thesis focuses on two them…
Kiintoaineen ja kasviravinteiden vesistökuormituksen riskialuekartoitus Aurajoen valuma-alueella
2010
Kiintoaine- ja humuskuormitus teollisen turpeenottoalueen alapuolisessa vesistössä
2013
Työssä tutkittiin Keski-Suomessa sijaitsevan 30 vuotta toimineen teollisen turpeenottoalu-een kuormitusvaikutusta alapuoliseen vesistöön. Alueen kiintoaine- ja humuskuormituksen mittaamiseksi kerättiin laskeutuvaa kiintoainetta kahdessa Saarijärven reittiin kuuluvassa järvessä neljänä osajaksona noin 12 kk:n ajan avovesikaudella 2011 ja talvella 2011 – 2012. Turpeenottoalueen kuivatusvedet ensin vastaanottavassa Pirttijärvessä kuormitusta mitattiin laskuojan ylä- ja alavirran vertailuna. Noin 17 km alavirtaan päin sijaitsevalla Mahlunjärvellä tutkimus toteutettiin etäisyyssarjana turpeenottoalueilta laskevan joen suulta. Kertyneen laskeutuvan kiintoaineen kertymänopeus arvioitiin, ja siitä …