Search results for "vierassanat"

Engelska lånord i svenska ungdomars diskussioner på nätforumet Ungdomar.se

2011

Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, millaisia englannin kielestä lainattuja sanoja ruotsalaiset nuoret käyttävät internetin keskustelupalstoilla. Tutkielmassa tarkastellaan lingvistisestä näkökulmasta sanoja, jotka on lainattu ruotsin kieleen aikaisintaan 1950-luvulla. Tutkimusaineisto koostuu 83 ruotsalaisella Ungdomar.se-keskustelufoorumilla vuosina 2009 ja 2010 käydystä elokuva- ja tv-aiheisesta keskustelusta. Aineiston analysoimisessa on käytetty sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä. Aineistosta löydetyt englannin kielestä lainatut sanat on jaoteltu lainasanatyypin, sanaluokan sekä aihealueen mukaan. Analysoin useiden esimerkkisanojen alkuperää, merkitystä, käyttöä …

Der, die oder das Nutella : die Verwendung des Genus in Produktnamen

2017

Saksan kielessä substantiiveilla on suku. Se on joko feminiini, maskuliini tai neutri. Aina ei kuitenkaan tiedetä, mikä suku substantiivilla on. Esimerkiksi monista vierassanoista, eli alkuperältään toisen kielen kuin saksan sanoista tai tuotenimistä sukua ei aina tiedetä varmasti. Vierassanoilla on erilaisia suvun määräytymisen periaatteita ja samat periaatteet pätevät myös tuotenimien kanssa. Tässä kandidaatin tutkielmassa perehdytään Nutella- tuotenimen suvun määräytymiseen. Tutkielmassa selvitettiin, mikä suku on yleisimmin käytetty ja onko saksankielisten maiden välillä eroja käytön suhteen. Tutkimuksessa käytettiin DeReKo-Korpusta, joka sisältää saksalaisia, itävaltalaisia, sveitsiläi…

Vierassanat Kauneus ja terveys -lehdessä

2011

Tutkielman tavoitteena on tarkastella, millaisia vierassanoja käytetään suomalaisessa naistenlehdessä. Näkökulmina ovat lainasanojen rakenne, niiden sisältämät konsonanttiyhtymät, ääntäminen ja oikeinkirjoitus sekä etenkin se, mitä uutta ja suomen kielelle vierasta niihin sisältyy. Aineisto koostuu yleisnimistä, jotka on kerätty muutamista Kauneus ja terveys -lehden numeroista vuosilta 2007 ja 2009. Lisäksi tutkielmaan sisältyy pieni vertailuaineisto numerosta 5/2000. Varsinaista aineistoa on 478 sanaa ja vertailuaineistoa 127 sanaa. Aineistossa on sekä sitaatti- että erikoislainoja, jotka ovat yksiosaisia, yhdyssanoja tai sanaliittoja. Suurin osa on substantiiveja. Mukautettuja lainoja on …

Varsinaisia vierassanoja : kuinka lukiolaiset osaavat ja selittävät vierassanojen merkityksiä

2002

Venäläisperäisyys ja ekspressiivisyys suomen murteiden sanastossa.

2003

This study investigates the relationship between words of foreign origin and expressivity. The material was taken from the archive of the Dictionary of Finnish dialects. It consists of four word groups with several variants resembling each other in phonological shape. Each word group has Russian and expressive features. The aim was to show that Russian influence as well as expressivity may be considered as continuums and that there is no sharp boundary between them. A particular word or variant need not to be either a Russian loan or an expressive word, but it can have some of the characteristics of both groups. From the etymological point of view this means that expressivity is not a perma…

Les emprunts lexicaux totaux dans Le Monde

2004

Demilitarisieren oder entmilitarisieren? : zur Konkurrenzsituation der Präfixe de- (des-) und ent-

2014

Verbiprefikseillä de- ja ent- on osittain päällekkäinen funktio. Molemmilla johdetaan jo olemassa olevista verbeistä uusia verbejä, joiden merkitys kantaansa nähden on privatiivinen tai reversatiivinen. Privatiivinen merkitys on kyseessä silloin, kun johdos ilmaisee kantasanansa tarkoitteen poistamista, esim. deblockieren, entwaffnen. Reversatiivinen verbi puolestaan kääntää kantaverbinsä ilmaisevan prosessin tai toiminnan suunnan päinvastaiseksi, esim. demontieren, entbürokratisieren. Koska molempia prefiksejä käytetään saman merkityksen ilmaisemiseen, on tiedettävä, mitkä säännöt niiden valikoitumista säätelevät: milloin käytetään prefiksiä de-, milloin prefiksiä ent-. Toistaiseksi tiedet…