Search results for "viittomakieliset"

The patterned ways of interlinking linguistic and multimodal elements in visually oriented communities

2019

This paper attends to languaging in the context of visually oriented communities of sign language users through the concept of chaining. I define chaining as the patterned, routine ways of interlin...

Seeing English through signing eyes : Finnish sign language user's views on learning English

2009

This article discusses learner beliefs of Finnish Sign Language users as learners of English. For Finnish Sign Language users, the language learning situation is a complex one: Finnish Sign Language is a visual language but English has to be learned mostly in a written modality and with the help of Finnish. This qualitative study focuses on Finnish university students' beliefs about themselves as learners of English. The beliefs are elicited from the students' self-portraits as learners and their mind maps about the most important factors in learning English. The self-portraits provide four different points of view on learning English. The findings are compared with the results of a previou…

Saavutettavuutta ja monikanavaisuutta digipedagogiikkaan

2020

Miten luentotallenteeni tavoittaa viittomakielisen opiskelijan? Miten hitaasti lukeva opiskelijani selviää artikkelimateriaaleista? Miten toimin opettajana, kun muutama opiskelija vie kaiken tilan? Nämä kysymykset ovat tuttuja digitaalisissa oppimisympäristöissä toimivalle opettajalle. Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan ja etäopetusmallien yleistymisen takia näitä kysymyksiä miettii nyt entistä useampi opettaja. Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään hyviä käytänteitä myös kansainvälisessä TINEL-hankkeessa. nonPeerReviewed

CODA-lasten asema kielipoliittisissa ja kielikoulutuspoliittisissa teksteissä vuosina 1993-2010

2013

Lehtinen, Joonas. CODA-lasten asema kielipoliittisissa ja kielikoulutuspoliittisissa teksteissä vuosina 1993–2010. Kasvatustieteen pro gradu -työ. Jyväskylän yliposton kasvatustieteen laitos, 2013. 70 sivua. Kielipoliittisilla päätöksillä on vaikutusta lasten ja nuorten kieli identiteetin kehittymiseen. Varsinkin vähemmistökielten käyttäjien mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään ei ole kovin hyvät. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda julki niitä keinoja, joilla CODA-lapsia asemoidaan kieli- ja kielikoulutuspoliittisissa teksteissä. Tutkimuksessa tarkastelen myös, miten CODA-lasten asema on muuttunut kieli- ja kielikoulutuspoliittisissa teksteissä vuosien 1993–2010 välisenä aikana. Aihetta …

Saavutettavuutta kaikille? : viitottujen verkkotekstien laatu ja käytettävyys viittomakielten elinvoimaisuuden ja kielenoppimisen näkökulmasta

2022

Viime aikoina on keskusteltu viittomakielisten ja viittomakielelle tulkattujen verkkotekstien laadusta. Viittomakieliset ovat kokeneet, että viitottujen verkkotekstien laatu vaihtelee paljon. Viitottuja verkkotekstejä käytetään monissa paikoissa kielenopetustyössä, kirjastoissa ja eri medioiden saavutettavuuden kehittämistyössä. Käsittelin maisterintutkielmassani (2021) viitottujen verkkotekstien laatua tekstien käytettävyyden ja kieliasiantuntijoiden näkökulmista. Millainen rooli on kuuroilla, äidinkielisillä kieliammattilaisilla, kääntäjillä ja tulkeilla pienissä viitotuissa vähemmistökielissä? nonPeerReviewed

Maisteriksi viittomakielestä : 11 sukellusta suomalaiseen viittomakieleen

2017

Viittomakieli ja viittomakieliset Jyväskylän yliopistossa

2013

Jyväskylän yliopisto on Suomen ainut yliopisto, jossa viittomakieli on oppiaineena ja jota voi opiskella tohtorin tutkintoon saakka. Viittomakielen opetus alkoi ensin kurssimuotoisena. Vuonna 1992 alkoivat viittomakielen perusopinnot, 1998 aineopinnot ja 2004 syventävät opinnot. Opettajakoulutuslaitoksen puolella alkoi 1998 viittomakielinen luokanopettajakoulutus, jossa on opiskellut noin 30 viittomakielistä opiskelijaa. Viittomakielen oppiaineeseen otetaan nykyisin pää- ja sivuaineopiskelijoita keskimäärin joka toinen vuosi. Jyväskylän yliopistoon on muodostunut pieni viittomakielinen akateeminen yhteisö ja viittomakieli on tuttu näky yliopiston kampuksella. Viittomakielisten opiskelijoide…

Viittomakielinen oppilas yleisopetuksessa : opettajien ajatuksista integraation toteutumiseen

2008

Multimodaaliset resurssit viittomakielisten oppilaiden suomen kielen tunnilla : neksusanalyyttinen tutkimus

2016

Tutkin maisterintutkielmassani välityskeinoja ja multimodaalisuutta erään kuurojenkoulun 6–9-luokkalaisten viittomakielisten suomi toisena kielenä -oppitunneilla. Ensikieleltään viittomakielisille oppilaille suomen kieli on ensimmäinen kirjoitettu kieli, joten sen merkitys heidän elämässään on suuri, ja suomen kielen hallinta vaikuttaa moneen elämän osa-alueeseen. Tutkimuskysymyksissäni kysyn, mitä resursseja eli välityskeinoja suomi toisena kielenä -oppitunneilla on käytössä. Analysoin erityisesti, mitä välityskeinoja on käytössä taulutyöskentelyn toiminnossa, jossa opettaja on luokan etuosassa ja johtaa opetustilannetta taulun läheltä samalla, kun oppilaat istuvat pulpeteissaan. Pohdin my…

Viittomakielisten äidinkielen opetuksen vaiheita ja nykypäivää

2007

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvailla viittomakielisten kuurojen ja huonokuuloisten äidinkielen opetuksessa ja opettajankoulutuksessa tehtyjä ratkaisuja Tove Skutnabb-Kankaan kaksikielisen opetuksen määritelmien mukaisesti. Lisäksi tutkittiin, onko viittomakielisten saama opetus kaksikielistä opetusta vai äidinkielen ja toisen kielen opetusta. Suomalainen viittomakieli toimii vähemmistökielenä. Tutkimuksessa keskitytettiin viittomakielisten kuurojen ja huonokuuloisten peruskoulutukseen, sillä viittomakieliset kuulevat ovat käyneet valtakieltä käyttäviä kouluja. Tutkimuksessa haastateltiin Kuopion kuuromykkäinkoulun käyneitä viittomakielisiä kuuroja miehiä ja Jyväskylän yliopiston opet…