Search results for "viittomat"

Suomalaisten julkisuuden henkilöiden viittomanimiä ja niiden nimenantoperusteita

2014

Henkilöiden viittomanimet vastaavat puhuttujen kielten erisnimiä ja niillä on erilaisia nimenantoperusteita. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia viittomanimiä suomalaisista julkisuuden henkilöistä käytetään ja millä perusteella julkisuuden henkilöt ovat viittomanimensä saaneet eli millaisia nimenantoperusteita on löydettävissä. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii pääasiassa Päivi Rainòn (2004) väitöskirja Henkilöviittomien synty ja kehitys suomalaisessa viittomakieliyhteisössä, jossa hän on selvittänyt, millä perusteilla suomalaisen viittomakieliyhteisön jäsenet ovat viittomanimensä saaneet. Tutkimusaineisto koostuu 24 eri-ikäisen viittomakielisen henkilön p…

Koodinvaihto opetuksessa puheen sekä puhetta tukevien ja korvaavien kommunikointimenetelmien välillä

2016

Koodinvaihdolla tarkoitetaan sitä, että keskustelussa jokin koodi, kuten kieli, puhetapa tai symboli, vaihtuu. Sitä on tutkittu paljon monikielisillä luokilla eri kielten välillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää erityisopettajan ja koulunkäynninohjaajien tekemää koodinvaihtoa luokkahuonevuorovaikutuksessa puheen sekä viittomien ja kuvien välillä. Tavoitteena oli selvittää, miten erityisopettaja ja koulunkäynninohjaajat käyttävät koodinvaihtoa opetuksessaan ja millaisia tehtäviä koodinvaihdolla on opetuksessa. Tästä näkökulmasta koodinvaihtoa ei ole juurikaan tutkittu. Tutkimuksen aineistona oli videotallenteet alakouluikäisten oppilaiden autismiopetusryhmästä, ja aineisto anal…

Mikä viittomassa on vikana, miten se korjataan ja mitä tästä kaikesta seuraa viittomakielentutkimukselle?

2019

Artikkelin aiheena on viittoman käsite, tarkemmin yksi ongelmakohta sen valtavirtamääritelmässä, se, miten tämä ongelma pitää ratkaista, ja se, mitä ratkaisusta todennäköisesti seuraa. Modernissa viittomakielen tutkimuksessa viittoma on operationaalistettu suhteellisen lyhyeksi käden liikejaksoksi, jota viittomavirrassa ympäröivät lingvistisesti merkityksettöminä pidetyt käden siirtymäjaksot. Tässä artikkelissa kuitenkin argumentoidaan, että tämä kaikkea nykypäiväistä viittomakielentutkimusta luonnehtiva esiteoreettinen oletus on virheellinen ja perustuu empiiristen faktojen väärintulkinnalle ja yliabstrahoinnille. Lähtökohtaisesti foneettisen evidenssin perusteella esitetään viittoman käsi…

Towards understanding nonmanuality : A semiotic treatment of signers’ head movements

2019

This article discusses a certain type of nonmanual action, signers’ head movements, from a semiotic perspective. It presents a typology of head movements and their iconic, indexical and symbolic features based on Peircean and post-Peircean semiotics. The paper argues for the view that (i) indexical strategies are very prominent in head movements, (ii) iconic features are most evident in enacting, while non-enacting description is less common, (iii) symbolic types for tokens are infrequent, although some movements—such as nodding and shaking the head—may become more conventional or schematized, and (iv) different types of head movements involve different proportions of iconicity, indexicalit…

Kieli on muutakin kuin puhetta : ei-äänellinen merkityksenvälitys ja viittomakielet osana kieli-ilmiötä

2023

Tämän artikkelin peruskysymys on: Mitä on kieli? Kysymystä ei jokapäiväisessä kielentutkimuksessa välttämättä ajatella, saati mahdollista vastausta problematisoida, sillä usein on helpompaa vain ottaa jokin valmis kielimääritelmä ja elää sen mukaan. Mutta kysymys ja sen aktiivinen pohdinta on tärkeää meille kaikille, jotka työskentelemme kielentutkimuksen alalla. Viime kädessä jopa ammattiylpeytemme vaatii, että osaamme vastata kysymykseen kielen olemuksesta jollakin suhteellisen yhtenäisellä ja ennen kaikkea todellisuutta vastaavalla tavalla. peerReviewed

Utterance fluency in Finnish Sign Language L1 and L2 signing

2021

This paper explores the fluency of first language (L1) and second language (L2) signers of Finnish Sign Language. The phenomenon was approached by measuring utterance fluency using speed and breakdown parameters. The findings revealed clear differences between L1 and L2 signers regarding the measured fluency parameters. On average, L1 signers produced more signs and had fewer breakdowns per minute than L2 signers. However, the slowest L1 signer and the fastest L2 signer were more similar to each other than the averages of the L1 group’s (129.3) and the L2 group’s (71.4) signs per minute might suggest. The number of breakdowns per minute differed between the groups, with L2 signers breaking …

Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiomenetelmien käyttö luokanhallinnassa

2015

Oppilaiden kielellisen kehityksen haasteilla ja ei-toivotulla käyttäytymisellä on todettu olevan yhteys. Puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä käyttämällä sen sijaan voidaan vähentää ei-toivottua käyttäytymistä luokkahuoneessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten opettajat ja koulunkäynnin ohjaajat puuttuivat ei-toivottuun käyttäytymiseen erityisopetuksen oppitunneilla sekä miten he käyttivät puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiomenetelmiä näissä luokanhallinnallisissa tilanteissa. Tutkimusaineistona olivat oppituntien videotallenteet autismiopetusryhmästä, yksilöllisen opetuksen pienryhmästä sekä erityiskoulun esiopetusryhmästä. Aineistosta poimittiin o…

Irene Johanssonin kielenkuntoutusmalli varhaisen kielenkehityksen tukemisessa

2001

Viittomantunnistuksen automaattisuuden mittaaminen Stroopin testillä suomalaisessa viittomakielessä

2017

Tämä pro gradu -tutkimus tarkastelee viittomantunnistuksen automaattisuutta suomalaisessa viit- tomakielessä. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten varhainen viittomakielen omaksu- minen ja kuulostatus vaikuttavat viittomantunnistuksen automaattisuuteen. Tutkimuksessa verra- taan kolmea ryhmää, jotka eroavat toisistaan sekä kuulostatuksiltaan että viittomakielen omaksu- misen ajankohdiltaan. Tutkimusmenetelmänä käytetään Stroopin testiä, joka on laajalti käytössä oleva toiminnanohjauksen testi. Tutkimusta varten testistä laadittiin versio suomalaiselle viitto- makielelle. Testissä ärsykkeinä ovat väriviittomat, jotka on testivideolla värjätty viittoman mer- …

S-pot - A benchmark in spotting signs within continuous signing

2014

In this paper we present S-pot, a benchmark setting for evaluating the performance of automatic spotting of signs in continuous sign language videos. The benchmark includes 5539 video files of Finnish Sign Language, ground truth sign spotting results, a tool for assessing the spottings against the ground truth, and a repository for storing information on the results. In addition we will make our sign detection system and results made with it publicly available as a baseline for comparison and further developments. peerReviewed