Search results for "yhteiskuntafilosofia"

Henri Lefebvre’s lessons from the Bauhaus

2021

Throughout his writings, Henri Lefebvre made sporadic observations on the German art, design, and architecture school Bauhaus. His commentary on the Bauhaus can be read in light of his wider criticism of Modernist architecture and its political project. Despite its revolutionary aspirations, the Bauhaus provided ‘the architectural requirements of state capitalism’. This article argues that looking at Lefebvre’s ambiguous reading of the Bauhaus unveils the more complex trajectory of his thinking on Modernist utopian impulses to change society through design. Alongside his criticism of the Bauhaus as tailor made for what Lefebvre calls the neocapitalist state, his work also includes more posi…

Recognition and Civic Selection

2021

Large-scale immigration and the refugee crisis have caused many states to adapt ever stricter civic selection processes. This paper discusses the challenges arising from civic selection from the perspective of recognition theories. The argument is that recognition theories provide good conceptual tools with which to critically analyze civic selection and immigration. However, the paper also aims to highlight that many current institutional practices are problematic from the perspective of recognition. In the context of civic selection, it is helpful to understand recognition as something that comes in two analytically distinct modes: horizontal (or interpersonal) and vertical (or institutio…

Recognitive Arguments for Workplace Democracy

2020

In this paper we have a twofold aim. First, we wish to show that commitments within recognition theory lend themselves readily for arguments for workplace democratization. This is done through arguing that authoritarian forms of labour organization go against fundamental recognitive needs, generating injustice and unnecessary social suffering that could be ameliorated through giving workers a proper voice. In conjunction with this aim, we offer a defence of the idea of workplace democracy from the perspective of recognition. Our goal is not to override other arguments for workplace democracy, but rather to provide additional reasons to democratize working life.

Demokratia, relativismi ja totuuden jälkeinen aika

2020

Totuuden jälkeisenä aikana kuunnellaan enemmän mielipidejohtajia kuin asiantuntijoita. Näyttää kuin totuus ja tieto olisivat vaarassa. Totuuden jälkeinen aika vaatii filosofista analyysiä. Tässä ovat vastakkain realistit ja relativistit. Antirelativistit näkevät relativismia korostavan postmodernismin olevan jopa osasyyllinen totuuden jälkeiseen aikaan. Paitsi että väite on historiallisesti virheellinen, se osoittaa puutteellista ymmärrystä pluralismista. Pluralismia ei voi selittää sillä, että monet ovat väärässä, vaan sillä, että monet ovat erimielisiä hyvillä perusteilla. Näin ajatellaan esimerkiksi näkökulmarelativismissa, joka korostaa totuuden ja tiedon riippuvuutta näkökulmista. Kun …

Elävät kuolleet : Aristoteles, Hobbes ja Fromm modernin zombikuvaston valossa

2019

Zombeja käsittelevät televisiosarjat ja sarjakuvat ovat viime vuosina saavuttaneet suurta suosiota. Esimerkiksi The Walking Dead -sarjan ensimmäinen jakso näytettiin samanaikaisesti 120 maassa, ja sarjaa on sittemmin katsonut tuotantokaudesta riippuen 5–15 miljoonaa katsojaa. Post-apokalyptinen maailma kiehtoo suurta yleisöä, koska dystooppiset tarinat peilaavat erilaisia käsityksiä ihmisten perusolemuksesta ja yhteiskunnan perustasta; sarjaa voi pitää filosofisena ajatuskokeena, jolla testataan, miten erilaiset näkemykset toimisivat luonnontilaan paluun jälkeen. Artikkelimme lähtökohta on, että zombikuvasto tarjoaa hedelmällisen tilaisuuden filosofiselle analyysille. Tarkastelemme yhteisku…

Nietzschen hämärä : pieni kirja Nietzschestä ja filosofiasta

2001

Intensiivinen tekniikka. Välitön aineellisuus ja luova teknisyys Gilles Deleuzen filosofiassa

2020

 Intensiivinen tekniikka. Välitön aineellisuus ja luova teknisyys Gilles Deleuzen filosofiassa

Lakeja tarvitaan, koska ihminen on itsekäs

2019

Filosofia, politiikka ja vapaus

2008

Olemisen oikeudenmukaisuus: laki ja järjestys esisokraattisilla ajattelijoilla

2015

Lähtökohtanaan Jean-Paul Vernantin ja Albrecht Dihlen historialliset teesit artikkeli tarkastelee tärkeimpien ”lakia ja järjestystä” ilmaisevien käsitteiden (nomos, dikē) roolia esisokraattisten filosofien, erityisesti Anaksimandroksen, Herakleitoksen ja Parmenideen, ajattelussa. Arkaaisessa kreikkalaisessa ajatusmaailmassa sekä luonnon että ihmisyhteisön sisäinen tasapaino ilmentää moninaisen jumalmaailman ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Esisokraatikot ajattelevat todellisuutta eriytyneenä ykseytenä, jonka moninaisuutta sitoo yhteen yhtenäinen perusrakenne; tämän mallin uusi filosofia jäsentää uudesta polis-ajattelusta lainattujen käsitteiden avulla. Tämä esisokraatikkojen ”poliittine…