Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (1985-2014) rakentuvan osallisuuskäsityksen sosiaalipedagoginen tarkastelu

2017

Ideologian jäljillä : perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arvoperustan poliittinen analyysi

2016

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet on lainsäädännön ohella merkittävin asiakirja, jolla perusopetuksen toimintaa ohjataan ja määritellään Suomessa. Tässä tutkimuksessa tarkastelen POPS2014-opetussuunnitelmaa poliittisena dokumenttina, joka on syntynyt eri intressiryhmien valtataistelun tuloksena. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia ideologisia piirteitä opetussuunnitelman arvoperustaan on artikuloitu ja millaisilla artikulaatioilla hegemoniaa pyritään rakentamaan. Tutkimus perustuu laclaulaiseen diskurssiteoriaan, joka on jälkifoundationalistinen viitekehys ja ongelmalähtöinen metodi. Tässä tutkimuksessa lähestymistapa mahdollistaa neutraaleilta ja luonnollisilta näyt…

Academic capitalism challenging democratic governancePsychosocial interpretation of the logics in university work after university reform

2021

Vuonna 2009 uudistetun yliopistolain jälkeen yliopistojen hallintomallit ja työkulttuurit ovat olleet monenlaisten muutosten kohteena. Johtamisjärjestelmien kehittämisen trendinä on ollut ”strategisen johtamisen” ja markkinalogiikan vahvistaminen yliopistodemokratian kustannuksella, toisin sanoen vallan siirtäminen yliopistoyhteisöltä keskusjohdolle ja ulkopuolisille. Työyhteisöihin näillä muutoksilla on tavoiteltu esimerkiksi työn tuottavuuden kasvua, mutta samaan aikaan reformit saavat aikaan odottamattomia seurauksia. Vaikka tietotyön organisointia koskevaa keskustelua on käyty viime vuosina kasvavassa määrin, on etenkin työntekijöiden kokemusten peilaaminen laajempiin organisatorisiin k…

Työelämävetoisen korkeakoulupolitiikan ja syvällisen oppimisen välinen ristiriita

2021

Changing the heart and soul? Inequalities in Finland’s current pursuit of a narrow education policy

2018

The Finnish educational system is well known for its excellent learning results, highly trained teachers and egalitarian values. However, when the political leanings of the government change, its policies are usually altered as well. In this policy report we give an account of the recent changes and current trends in Finnish education policy. We analyse the characteristics of the Sipilä Government’s current education policy since 2015 and compare it to the Nordic welfare-state ideals of universalism, equality and social justice which have traditionally been the key building blocks of the Finnish education system. The Government’s policy appears to be narrow-minded and ignorant of issues rel…

Experiences of arbitrary management among Finnish academics in an era of academic capitalism

2020

For the last two decades, Finnish universities have faced the implementation of new systems of control and undergone dramatic changes that have worsened academic working conditions–such as corporatisation and budget cuts. This article explores Finnish academics’ experiences of university reforms with a special focus on the consequences it has had in terms of organisational socio-dynamics. We adapt Glynos and Howarth’s logics of critical explanation and apply this theoretical framework to analyse the interviews of academics who, against their own will, did not have their contracts renewed. This approach describes, explains, and criticises the logics–which are social, political and fantasmati…