Övervakning av försummelse och korruption i häradshövdingars tjänsteutövning i Viborgs guvernement 1750-1780-talen

Yhtiömiesjärjestelmä ja maatilojen halkominen Vanhassa Suomessa 1740-1810-luvuilla

Itäisessä Suomessa 1600-1800-luvuilla yleisen yhtiömieslaitoksen merkitys maatilojen kehityksessä on herättänyt aiemmassa tutkimuksessa toisistaan poikkeavia tulkintoja. Yhtäältä yhtiömiesjärjestelmän tehtäväksi on nähty tilojen aputyövoiman turvaaminen, ja toisaalta sitä on pidetty keinona hallita omatoimisesti maatiloja. Aikaisempien tulkintojen suhteuttaminen lähdeaineistojen mikrohistorialliseen analyysiin tarjoaa uusia näkökulmia tutkimusteemaan. The study of the partnership system in Eastern Finland in the seventeenth and eighteenth centuries has been marked by a difference in interpretation as to whether the system was aimed at improving the orkforce situation on the farms or at farm…

Mosaiikkimainen lomittunut varhaismodernin ajan yhteiskuntahistoria

Arvio teoksesta Toivo, Raisa Maria & Riikka Miettinen (toim.). Varhaismodernin yhteiskunnan historia. Lähestymistapoja yksilöihin ja rakenteisiin. Helsinki: Gaudeamus. 2021. 272 s. ISBN 978-952-345-122-3. nonPeerReviewed

Kapinointi, separatismi, ja vastarinnan legitimiteetti

Ruotsalainen ja suomalainen, mutta ei koskaan venäläinen : Suomen ja suomalaisuuden rakentaminen 1900-luvun alkupuolen tietokirjoissa

Suomi, Ruotsi ja 300 vuotta Uudestakaupungista : mitä muistellaan?

Valtion synty, resurssit ja kehitys

Karjala ja Varsinais-Suomi – Taalainmaa ja Gotlanti : perimyskäytänteiden kansallinen historia ja maantiede

Mahtivaltio ja vuorovaikutus : vuosikymmenten diskuteeraus ja tulevaisuus

Navigation Acts and the integration of North Baltic shipping in the early nineteenth century

This article discusses how Navigation Acts affected shipping and commodity trade from and to the Northern Baltic during the early nineteenth century. We use Finnish shipping and foreign trade as an example of trade integration at the time. Finland can be used as a ‘laboratory case’ to study the importance of the Navigation Acts, as the eastern part of the area followed Russian legislation without the Navigation Act to restrict shipping to domestic vessels, while the western part followed Swedish legislation with strict protection through the Swedish version of the Act ( Produktplakat). The article argues that the role played by foreign vessels in shipments of Finnish export goods was far m…

Näkemys oikeudenmukaisuudesta ja kihlakunnantuomarin viraltapano 1700-luvun puolivälin Vanhassa Suomessa

Sven Johan Östring hoiti Vanhassa Suomessa sijainneen Savonlinnan tuomiokunnan kihlakunnantuomarin virkaa reilun vuosikymmen ajan keväästä 1747 kesään 1760. Kihlakunnantuomarin ja tuomiokunnan rahvaan välit kärjistyivät 1750-luvun lopulla talonpoikien valittaessa toistuvasti tuomari Östringin väärinkäytöksistä. Talonpoikien mukaan kihlakunnantuomari Östring oli heidän vihamiehensä. Artikkelissa kysytään, miten virkavirhevalitusprosessit etenivät ja mitkä syyt johtivat lopulta kihlakunnantuomarin viraltapanoon. Kihlakunnantuomari Östringin väärinkäytökset olivat luonteeltaan pääasiassa taloudellisia. Valituksissa korostui kuitenkin taloudellisia menetyksiä vahvemmin talonpoikien näkemys oike…

Historiallinen poikkeuskausi vai omaleimaisen Viipurin perusta?

Ulkomaalaiset alukset ja paikalliset toimintamallit : Viipuri, Hamina ja suomalainen merenkulku 1700-1800-luvuilla

Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ulkomaalaisten laivojen merkitystä Suomen ulkomaankaupassa 1700–1800-luvuilla. Meritse kulkeneen Suomen viennin ja tuonnin kokonaiskuva on ollut kyseisellä ajanjaksolla pitkään vaikeasti hahmotettavissa, sillä ulkomaalaisen tonniston merkitys erityisesti Kaakkois-Suomen ulkomaankaupassa on saanut aiemmin vain vähän huomiota. Tämä artikkeli keskittyy Viipurin ja Haminan merenkulkuun 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkupuolella, joiden tarjoamien esimerkkien avulla tutkitaan ulkomaalaisten alusten merkitystä laajemmin Suomen merenkululle. Tutkimus tarjoaa uusia näkökulmia sekä suomalaisen että kansainvälisen ulkomaankaupan ja merenkulun historiaan, sillä var…

Politisoitu rajaseutu : Lectio praecursoria 24.8.2012

Antti Räihän Suomen historian väitöskirja Jatkuvuus ja muutosten hallinta. Hamina ja Lappeenranta Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa 1720−1760-luvuilla tarkastettiin 24.8.2012 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi tutkija Kari-Matti Piilahti Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Petri Karonen Jyväskylän yliopistosta.

Den lutherska kyrkan, ”den finska andan” och Gustav III:s krig (1788−1790) i Gamla Finland

Vanhan Suomen luterilainen papisto, seurakunnat ja kansallinen kuva

Katveesta keskiöön : tilattomien maaseutuyhteiskunta

Arvio teoksesta Miettinen, Riikka & Ella Viitaniemi (toim.). Reunamailla. Tilattomat Länsi-Suomen maaseudulla 1600–1800. Historiallisia Tutkimuksia 278. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2018. 540 s. ISBN 978-951- 858-014-3. nonPeerReviewed

Jatkuvuus ja muutosten hallinta : Hamina ja Lappeenranta Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa 1720-1760-luvuilla

Lutheran Clergy in an Orthodox Empire. The Apppointment of Pastors in the Russo-Swedish Borderland in the 18th Century

Abstract The history of the parishioners’ right to participate in and influence the choice of local clergy in Sweden and Finland can be taken back as far as the late Medieval Times. The procedures for electing clergymen are described in historiography as a specifically Nordic feature and as creating the basis of local self-government. In this article the features of local self-government are studied in a context where the scope for action was being modified. The focus is on the parishioners’ possibilities and willingness to influence the appointment of pastors in the Lutheran parishes of the Russo-Swedish borderlands in the 18th century. At the same time, this article will offer the first c…

Lutheran Clergy in an Orthodox Empire. The Appointment of Pastors in the Russo-Swedish Borderlands in the 18th Century

The history of the parishioners’ right to participate in and influence the choice of local clergy in Sweden and Finland can be taken back as far as the late Medieval Times. The procedures for electing clergymen are described in historiography as a specifically Nordic feature and as creating the basis of local self-government. In this article the features of local self-government are studied in a context where the scope for action was being modified. The focus is on the parishioners’ possibilities and willingness to influence the appointment of pastors in the Lutheran parishes of the Russo-Swedish borderlands in the 18th century. At the same time, this article will offer the first comprehens…

Normative Imperatives and Communal Influences : The Consistory's Role in Proposing Lutheran Clergy in the 18th-Century Russian Border Area

Merit was strongly emphasized in the Privileges of the Clergy (in 1723) and legislative reforms, as well as in the formalization of election practices in connection with clerical appointments in the Kingdom of Sweden in the early 18th century. According to existing research, this resulted in a deepening difference between the standpoints of the laity and the ecclesiastical authorities. However, in studying the appointments of clergy in the Lutheran parishes in Russia’s western border area in the mid- and late 18th century, this article argues that the boundary between the opinions of the diocesan board (in this case the Consistory of Fredrikshamn) and those of the parishioners with regard t…

Kaivattu vai kielletty menneisyys? : Viipurilaisten suhtautuminen Vanhan Suomen yhdistämiseen

Oma maa -kirjasarja ja instituutioiden historia