Rahanalainen kynä

Tutkimuksen piirissä ja yliopistojen sisällä käydään taistelua siitä minkälainen tieto ja tutkimus on oikeutettu olemaan kannatettavaa ja tärkeää. Tähän taisteluun vaikuttaa yliopistolaitoksen vaihtosuhde ympäröivään yhteiskuntaan. Vaihtokaupaksi tutkinnoista, tutkimuksesta ja koulutustasosta se saa resursseja, arvostetun institutionaalisen aseman ja tietyn vapauden toimia. Tämä suhde vaikuttaa myös yliopistoissa tehtävään tutkimukseen ja sen voimasuhteisiin. Kuka päättää ja millä perustein, mikä tutkimus tai minkälainen tieto on kannattavaa ja hyödyllistä? nonPeerReviewed

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (1985-2014) rakentuvan osallisuuskäsityksen sosiaalipedagoginen tarkastelu

Antonio Gramscin hegemonian käsitteen relevanssi kasvatustieteelliselle tutkimukselle

Artikkelimme käsittelee Antonio Gramscin käsitteistön relevanssia kasvatustieteelliselle tutkimukselle. Aineistonamme toimii kolme Gramscin hegemonian käsitettä hyödyntävää tutkielmaa. Pyrkimyksemme on näiden tutkimusten avulla antaa virikkeitä ja käsitteellisiä välineitä suomalaiselle kriittisen kasvatustieteen tutkimukselle. Tässä suhteessa artikkeli on luonteeltaan teoreettinen katsaus kasvatustieteellisen ja opettajuuden tutkimuksen kentälle. Uusliberaalin hegemonian käytänteiden tarkasteleminen kasvatuksen ja koulutuksen kentällä auttaa löytämään Gramscin käsitteistön sovellusmahdollisuuksia myös suomalaisessa kriittisen kasvatustieteen tutkimuksessa. Oletuksena on, että artikkelimme t…

Keskustelemattoman universumi

Tutkimukseni asettuu osaksi suomalaisesta opettajuudesta ja opettajankoulutuksesta käytävää keskustelua. Puhe opettajan tehtävistä sekä opettajuuden yhteiskunnallisesta ulottuvuudesta on vahvasti esillä tässä keskustelussa. Tutkimukseni ensimmäisenä tehtävänä on selvittää, miten opettajankoulutukseen hakevat kuvaavat opettajuutta ja minkälaisia ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä he opettajana olemiseen yhdistävät, sekä keitä opettajankoulutus hakijoiden mielissä etsii ja valitsee. Toisena tehtävänä on tutkailla miten näkemykset ja uskomukset opettajuudesta näkyvät opettajankoulutuksen sisällä vallitsevassa kultuurissa ja millä tavoin. Aineistonani on kesän 2013 opiskelijavalintojen yhteydes…

Fostering transformational teacher agency in Finnish teacher education

In this article, we studied how well teacher education in Finland is able to answer the changing needs of the contemporary world. More precisely, we focussed on the question of how well an alternative teacher education model guides teacher students’ agency towards a transformational view of the teaching profession, making it possible for schools to enable social change. This question was studied in the framework of critical social pedagogy. The data for this article was collected ethnographically by observing meetings in the Critical Integrative Teacher Education (CITE) programme at the University of Jyväskylä in 2015–2017. The analysis is based on a theoretical background in which we outli…

Finnish teachers as civic educators : From vision to action

In this article, we examine Finnish class teachers as citizenship educators. Over the last ten years, the autonomous position of the Finnish teacher has become a symbol of the world-famous education system, and this study aims to illustrate how this freedom comes true in the framework of teacher as a citizenship educator. A prior study shows that teachers mostly share the same universal values, emphasizing altruism rather than individualism. Socially, teachers are more focused on maintaining the status quo and continuity of society than changing it radically. This article aims to answer the question how teachers define their role between society and individual learners and how they prioriti…

Democratic citizenship and teacher education in Finland

Finland is considered to be among the most democratic countries in the world according to various international surveys. However, the level of student participation in Finnish schools is below average compared to other European Union countries even though national curricula for comprehensive education have been emphasising values of democracy since the1970s. In this chapter, we analyse how Finnish teacher education contributes to the development of education for democracy. We do this by analysing how education for democracy has been developed in teacher education in Finland, and what kind of ideals form the foundation for education for democracy in Finnish teacher education. The findings ar…

Kohti valveutumista ja ajattelun rajoja kriittisen pedagogiikan keinoilla

Katsauksessa pohdimme kriittisen pedagogiikan mahdollisuuksia lisätä opettajaopiskelijoiden kykyä jäsentää yhteiskunnallisten ilmiöiden suhdetta kasvatukseen. Esimerkkinä käytämme Lapset elämänsä valtiaiksi -hanketta, jota Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksessa on toteutettu Venäjällä ja Virossa. Siinä sosiokulttuurisen innostamisen avulla, opiskelijoiden oman osallistumisen kautta, pyritään luomaan solidaarisuuteen ja tasa-arvoon kurkottavia yksilöitä. Toiminnan keskeisiä arvoja ovat yhteisöllisyys, osallistuminen, dialogi ja luovuus. Prosessin päämääränä on todellisuuden kriittinen tarkastelu ja siitä kumpuava toiminta. Kriittisen pedagogiikan sovelluksia toteutetaan yliopis…

Luokanopettajien kenttäkokemus ja opettajuuden ideaalit eivät kohtaa

A Lonely Profession?

In educational research, the teaching profession is often treated as interaction located only in the classroom, with less attention to other aspects of school reality. Some studies, and the Finnish national curriculum (2014), suggest that the school system needs more practices that aim at negotiation, cooperation, and interaction with the surrounding society. In Finland, where both the teaching profession and the educational system are highly regarded, Finnish primary education has been criticized for its immobility and lack of flexibility. The qualitative research presented in this article draws on interview data collected from 13 Finnish (elementary) classroom teachers. The results of thi…