Lapsen vahvuudet esiopetusvuoden pedagogisissa asiakirjoissa

Vahvuusperustainen kasvatusajattelu on saanut viime vuosina Suomessa paljon huomiota. Vahvuuksien hyödyntäminen tukee lasten itsearvostusta, lisää myönteistä käyttäytymistä ryhmässä ja voi helpottaa vaikeuksien ja epäonnistumisten sietämistä. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme, millaisia vahvuuksia tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten pedagogisissa asiakirjoissa kuvataan esiopetuksessa, miten vahvuuksista kirjoitetaan sekä millaisia tehtäviä lasten vahvuuksien kirjaamisella on. Tutkimuksen aineiston muodostavat esiopetuksen oppimissuunnitelmat, tehostetun tuen suunnitelmat ja HOJKS-asiakirjat (N = 65). Aineistolähtöisessä analyysissa vahvuuksiksi ymmärrettiin lapsen kyvyt, luonteen…

Ei kurjuutta kummempaa : vai sittenkin pedagogiikkaa?

Pedagogiset asiakirjat ovat tuttuja opettajille kaikilla koulutusasteilla. Asiakirjan tulisi painottaa pedagogiikkaa eli kuvauksia lapsen tai nuoren tarvitsemasta tuesta. Tutkimustulosten mukaan lapsi tai nuori kuvataan asiakirjoissa kuitenkin hyvin ongelmakeskeisestä näkökulmasta. Ongelmiin keskittyvä kirjaamisen tapa ei palvele sen paremmin tuen suunnittelua kuin opettajan työtäkään parhaalla mahdollisella tavalla. Mitä asiakirjaan sitten tulee ja saa kirjoittaa? nonPeerReviewed

Special Educational Needs and Disabilities in Early Childhood Education (Finland)

Pedagogiset asiakirjat lapsen tuen suunnittelun välineinä ja sosiaalisen todellisuuden muokkaajina

KM Noora Heiskasen erityispedagogiikan väitöskirja ”Children’s needs for support and support measures in pedagogical documents of early childhood education and care” tarkastettiin Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnassa 8.11.2019. Vastaväittäjänä toimi professori Lasse Lipponen Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Tanja Vehkakoski Jyväskylän yliopistosta. peerReviewed

Vammaisuuden rakentuminen esiopetusmateriaalien tarinoissa

Tutkimuksessa tarkasteltiin diskurssianalyyttisesti esiopetusmateriaaleissa esiintyviä vammaisuuden kuvauksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vammaisia hahmoja kuvataan esiopetusmateriaan tarinoissa, millaisia identiteettejä hahmoille luodaan ja millaisia funktioita näillä kuvauksilla on. Esiopetusmateriaalien tarinat käsitettiin tutkimuksessa osaksi lastenkirjallisuutta. Lastenkirjallisuus on keskeinen kulttuuristen representaatioiden välittäjä lapsen maailmassa. Kuitenkin tutkimus vammaisuuden representaatioista lastenkirjallisuudessa on vähäistä erityisesti Suomessa. Tutkimusaineisto valittiin suomalaisista, edelleen julkaistavista esiopetusmateriaalisarjojen kirjoista ja…

Constructing Appropriate Information in School Transition. Documents as Institutional Agents of Topicalising Children’s (In)Capabilities and Pedagogical Practices

In this chapter, I investigate how school transition documentation, in addition to recording issues, also actively constructs ideas about the topical information, roles and responsibilities and, consequently, institutional reality in school transition. In a transition phase, documentation has a great potential serve as a tool for ensuring the continuity in pedagogical practices. However, documentation is often found to focus on illustrating subjectifying and problem-oriented pictures of children and their incapabilities instead of explicating pedagogical practices and professional responsibilities in transition. In this chapter, I utilise the discursive approach to analyse the ready-set tra…

Kohti sosioemotionaalisia taitoja ja lasten osallisuutta tukevaa toimintakulttuuria – ProVaka-toimintamallin pilottivaiheen analyysi

Kaikkien lasten osallisuuden tukeminen edellyttää tarvittavan kehityksen ja oppimisen tuen järjestämistä varhaiskasvatukseen. Osallistavan varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin kehittämisellä tuetaan koko lapsiryhmän kanssa toteutettavia toimintatapoja tukemaan kaikkien lasten käyttäytymistä ja sosioemotionaalisia taitoja. Käyttäytymispsykologinen Positiivisesti ryhmässä oppiva varhaiskasvatus (ProVaka) -toimintamalli edistää tutkimusnäyttöön pohjautuvien menetelmien käyttöönottoa sosiaalisen käyttäytymisen tukemisessa. ProVaka-toiminnassa korostuvat yhteisesti sovitut ja selkeät käyttäytymisodotukset, toivotun käyttäytymisen systemaattinen opettaminen ja käyttäytymiseen kohdennetulla posit…

Positioning children with special educational needs in early childhood education and care documents

The article critically discusses the practice of describing children’s special educational needs (SEN) in early childhood education and care (ECEC) pedagogical documents. Documentation is understood as a form of governance. In current practice, documentation is extensively used in educational institutions. Even when the focus of documentation should be pedagogical, the descriptions of children’s SEN commonly describe a child’s individual deficits as a source of educational problems. In this study, we used discourse analysis to investigate how professionals position children and construct their SEN in pedagogical documents. The research data consisted of 143 documents on 29 Finnish children.…

Recording Support Measures in the Sequential Pedagogical Documents of Children With Special Education Needs

This study investigates the descriptions of support measures in the sequential pedagogical documents (individual education plans or programs and others) of children with special education needs from early childhood education and care to preprimary education. According to the previous research, the role of pedagogical work is largely disregarded in these documents, which typically focus on describing children’s challenges instead of support measures. In this study, the sequential pedagogical documents ( N = 257) of 64 Finnish children were studied for approximately 3 to 6 years, and the data were analyzed by investigating the textual and content-related coherence, as well as the linguistic …

Implementing positive behaviour intervention and support in Finnish early childhood education and care : leadership team’s perspective

The effective implementation of positive behaviour intervention and support (PBIS) requires both organisational and professional change. This means that the whole community including all educators and children commit to shared principles, practices, and structures to create a safe and supportive social climate. In this article, we investigate the initial implementation of the Finnish PBIS ProVaka in eighteen early childhood education and care (ECEC) centres. Our inductive qualitative analysis of longitudinal progress diary data focuses on roles, responsibilities and communication among the ECEC communities. The results show that successful ProVaka development is a matter of successfully exp…

Lapsen oikeus tukeen varhaiskasvatuksessa toteutuu vaihtelevasti

Lapsella on oikeus saada tarvitsemansa tuki varhaiskasvatuksessa. Tuki voi koostua pedagogisista ja resursseihin liittyvistä rakenteellisista ratkaisuista sekä sisältää yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Varhaiskasvatusta kehitetään inkluusion periaatteiden mukaisesti. Tällöin lähtökohtia ovat kaikkien lasten yhdenvertaisuus ja moninaisuuden arvostus. Nämä arvot toteutuvat kaikille yhteisessä varhaiskasvatuksessa, joka pohjautuu lasten osallisuuteen ja tähtää lasten yhteenkuuluvuuden rakentumiseen. Tuoreen selvityksen mukaan tuki ei käytännössä kuitenkaan toteudu lain edellyttämällä tavalla. Tutkijoiden mukaan lapsen asuinpaikka, ikä ja tuen tarpeen syy sekä varhaiskasvatuksen …

Intertextual Voices of Children, Parents, and Specialists in Individual Education Plans

Planning support and education services requires multifaceted information from professionals, parents, and children. Despite this, educators have emphasized professional opinions in individual education plans (IEPs), whereas the perspectives of children and parents have remained inconsequential. In this study, we examine the intertextual voices of children, parents, and specialists in IEPs (N = 287) drafted in Finnish early childhood education and care (ECEC). The findings show that educators use intertextual voices to serve the following functions: (1) Creating a more multidimensional image of a child, (2) presenting evidence for their argumentation, and (3) assigning the responsibility to…