0000000000118996
AUTHOR
Elina Tapio
Developing picture communication for interactional situations at the beginning of the asylum process; mapping interactional practices
The paper reports the initial findings of the first phase of the research and development project PICCORE – Picture Communication in Reception Centres. The goal was to map the use of pictures and other visual modes of communication at reception centres in Finland using an ethnographic, multimodal research approach. The ethnographic data was collected at four reception c entres in Finland. A multimodal viewpoint draws attention to how action and meanings are mediated through pictures. The initial findings mark established practices for enabling and coordinating mutual attention, supporting the use of visual and embodied resources in interactions and – as a consequence – supporting mutual und…
Fingerspelling English words in Finnish sign language context : a multimodal view on interaction
Tämä pro gradu -tutkimus tarkastelee viittomakielisiä vuorovaikutustilanteita, joissa englanninkielinen sana sormitetaan sormiaakkosviittomin. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastalle vuorovaikutuksen monikanavaisuutta ja -muotoisuutta sekä sormituksessa tapahtuvia rakenteellisia muutoksia. Tutkimus on tehty etnografiseen tutkimusalaan sijoittuvan MDA:n (Mediated Discourse Analysis) viitekehyksessä. MDA on monimenetelmällinen lähestymistapa, joka tarkastelee sosiaalista toimintaan kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon myös ei-kielelliset resurssit. Analysointimenetelmät on valittu tutkimuksen aineistoon ja tavoitteisiin soveltuviksi multimodaalisen vuorovaikutuksen, sosiaalisemiotiikan ja viitt…
“Do you understand (me)?” negotiating mutual understanding by using gaze and environmentally coupled gestures between two deaf signing participants
Abstract In this paper we explore the use of multimodal and multilingual semiotic resources in interactions between two deaf signing participants, a researcher and an asylum seeker. The focus is on the use of gaze and environmentally coupled gestures. Drawing on multimodal analysis and linguistic ethnography, we demonstrate how gaze and environmentally coupled gestures are effective semiotic resources for reaching mutual understanding. The study provides insight into the challenges and opportunities (deaf) asylum seekers, researchers, and employees of reception centres or the state may encounter because of the asymmetrical language competencies. Our concern is that such asymmetrical situati…
The patterned ways of interlinking linguistic and multimodal elements in visually oriented communities
This paper attends to languaging in the context of visually oriented communities of sign language users through the concept of chaining. I define chaining as the patterned, routine ways of interlin...
The Marginalisation of Finely Tuned Semiotic Practices and Misunderstandings in Relation to (Signed) Languages and Deafness
AbstractWhen people draw on the available modal resources (e.g. gestures) in specific contexts over time, those resources come to display regularities. The more a community uses and regulates those resources, the more fully and finely articulated their regularities and patterns become. Modes, organised by regular means of representation, are constantly transformed by users, depending on what the community needs. This paper discusses the way semiotic resources and practices, i.e. social actions with a history, used by sign language signers in visually oriented communities, as well as the research in such domains, have been marginalised. The paper reflects some of the main reasons for such ma…
Many languages, many modalities : Finnish Sign Language signers as learners of English
For a multilingual person, language learning is a process which requires and makes use of many varied characteristics that have developed in multilingual environments. This study deals with the learner beliefs of Finnish Sign Language (FinSL) signers who study at the university. The data for this study consist of student interviews and essays collected in connection with an English course at the Language Centre. In this article, we focus on discussing how the linguistic background and learner beliefs of FinSL signers form a basis for exploring features that affect their learning of English. Based on the socio-cultural framework, the learner beliefs these students have formed have been exami…
Ai mikä multimodaalinen vuorovaikutus? : opetussuunnitelman uudistustyö tulkkauksen koulutuksessa
Viittomakielen tulkkeja on koulutettu Suomessa jo vuodesta 1978 lähtien. Ammattikorkeakoulutasolla tulkkikoulutusta on ollut yli kaksikymmentä vuotta. Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Diakonia-ammattikorkeakoulu kouluttavat viittomakielen tulkkeja ja niillä on yhteinen ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Humakista valmistuu vuosittain noin 35 tulkkia. Viime vuosina tulkiksi valmistuminen on nähty kuitenkin riskialttiina, koska muutokset tulkkauspalvelun järjestämisessä ja laajemmin yhteiskunnassa ovat luoneet haasteita työllistymiselle. Aiemmalla tulkkauksen koulutuksen opetussuunnitelmalla saavutettu osaamisprofiili osoittautui liian suhdanneherkäksi. Tässä artikkelissa kerromme, …
Focal social actions through which space is configured and reconfigured when orienting to a Finnish Sign Language class
Abstract This paper focuses on how signing students organise themselves spatially in social interactions in a university lecture hall. One may view space as a concrete location, a social construct, and a normative actor with historical trajectories. The study addresses the question, ‘What are the mediated actions through which the students and teacher (re)configure space for participating in a class?' Following a methodological framework of Mediated Discourse Analysis and multimodal interaction analysis, I approach this question by examining the social actions occurring when entering a lecture hall. The primary data includes video recordings, photos, and participatory observations, document…
Englannin kieli viittomakielisten arjessa
Suomi on viittomakielialan ja kuurojen opetuksen edelläkävijämaita. Viittomakielisten oikeudet on Suomessa turvattu perustuslaissa (731/1999), ja viittomakielisillä on oikeus saada opetusta viittomakielellä. Koulutuksen tavoitteena on toimiva kaksikielisyys. Paljon on panostettu siihen, että viittomakielinen kielivähemmistömme voi käyttää viitottua kieltä ja osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan. Suomen kielen opetukseen on satsattu, mutta englannin kielen oppimisen tutkimukseen ja opetuksen kehittämiseen ei ole ollut juurikaan resursseja. Väitöskirjatutkimuksessani tarkastelin, miten ja missä suomalaista viittomakieltä käyttävät kohtaavat ja käyttävät englannin kieltä arjessaan. nonPeerRev…