Olemuserosta aste-eroon. Filosofianhistoriallinen katsaus eläimen ja ihmisen välisestä suhteesta.

In this paper, we argue that the classical conception concerning the relation between animals and humans in Western philosophy is anthropocentric. Notwithstanding the traditional outlook which has emphasized the substantial difference between animal and human intellect, we contend that this classical position has been overturned during the epistemological-evolutionist shift culminated in the 18th and 19th centuries. The paper is constructed in the following way. First, we shall survey the classical, anthropocentric position which includes roughly the time line from antiquity to early modern period. Second, we will analyze Hume’s epistemological arguments which undermine the uniqueness of hu…

Hume, David

David Hume (1711—1776) oli skotlantilainen filosofi, historioitsija ja esseisti. Humea pidetään yleisesti merkittävimpänä englanninkielisenä filosofina. Hänen monipuolinen filosofinen työnsä kattaa lähes kaikki filosofian osa-alueet: tieto-opin, metafysiikan ja ontologian, mielenfilosofian ja tahdonvapauden ongelman, matematiikan filosofian, tieteen- ja luonnonfilosofian, yhteiskunta- ja moraalifilosofian, metaetiikan, estetiikan sekä uskonnonfilosofian. Nykyisestä Hume-tutkimuksesta suurin osa on historiallista, mutta monet hänen filosofiansa keskeiset teemat, kuten kausaliteetti, mielen kimpputeoria, induktion ongelma, sekä arvojen ja tosiseikkojen erottelu, ovat olennaisia myös nykyfilos…

Ikuisuuskysymyksistä, keskustellen

David Humen Keskusteluja luonnollisesta uskonnosta (Dialogues concerning Natural Religion) lukeutuu uskonnonfilosofian merkittävimpien teoksien joukkoon. Humen veljenpoika julkaisi sen nimettömänä tämän kuoleman jälkeen vuonna 1779. Vaikka teos on ajalleen tyypillisesti kirjoitettu dialogi-muotoon, monet sen keskeisistä väitteistä olivat aikanaan hyvin rohkeita ja kiistanalaisia. Kärjekkäästi ja hauskasti kirjoitettu teos on mielenkiintoista luettavaa vaikkapa lukion tai yliopistojen filosofian, historian tai uskonnon kursseille. nonPeerReviewed

Newton's Law of Universal Gravitation and Hume's Conception of Causality

This article investigates the relationship between Hume’s causal philosophy and Newton’s philosophy of nature. I claim that Newton’s experimentalist methodology in gravity research is an important background for understanding Hume’s conception of causality: Hume sees the relation of cause and effect as not being founded on a priori reasoning, similar to the way that Newton criticized non-empirical hypotheses about the properties of gravity. However, according to Hume’s criteria of causal inference, the law of universal gravitation is not a complete causal law, since it does not include a reference either to contiguity or to temporal priority. It is still argued that because of the empirical…

Esseitä Humen luonnonfilosofiasta

Väitöstilaisuuden lektio pidetty 17.9.2016, klo 12 Ruusupuiston Helena-salissa, Jyväskylän yliopistossa.

Time as an Empirical Concept in Special Relativity

According to a widespread view, Einstein’s definition of time in his special relativity is founded on the positivist verification principle. The present paper challenges this received outlook. It argues that Einstein’s position on the concept of time, to wit, simultaneity, is best understood as a mitigated version of concept empiricism. He contrasts his position to Newton’s absolutist and Kant’s transcendental arguments, and in part sides with Hume’s and Mach’s empiricist arguments. Nevertheless, Einstein worked out a concept empiricism that is considerably more moderate than what we find in the preceding empiricist tradition and early logical positivism. He did not think that the origin of…

Newton, Isaac

Suomiäidit Kaliforniassa

Kirja-arvio teoksesta Kinnunen, T. (2019). Kalifornia kutsuu: Kertomuksia eliittisiirtolaisuuden katveista. [Helsinki]: Gaudeamus. nonPeerReviewed

Newtonian and Non-Newtonian Elements in Hume

For the last forty years, Hume's Newtonianism has been a debated topic in Hume scholarship. The crux of the matter can be formulated by the following question: Is Hume a Newtonian philosopher? Debates concerning this question have produced two lines of interpretation. I shall call them ‘traditional’ and ‘critical’ interpretations. The traditional interpretation asserts that there are many Newtonian elements in Hume, whereas the critical interpretation seriously questions this.In this article, I consider the main points made by both lines of interpretations and offer further arguments that contribute to this debate. I shall first argue, in favor of the traditional interpretation, that Hume i…

Tulkinta empirismin tieto-opista : tietoteoreettinen analyysi David Humen, A.J. Ayerin ja Eino Kailan empiristisistä tietokäsityksistä

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee empirismin tieto-oppia. Analysoitavina ovat tietoteoriassa vaikuttaneiden David Humen (1711–1776), A. J. Ayerin (1910–1989) sekä Eino Kailan (1890–1958) tietokäsitykset. Tulkintakulma on maltillisen valistushistoriallinen. Tutkimuksessa noudatetaan alkuperäistekstejä luettaessa suopeuden periaatetta, mutta esitetään myös kriittisiä huomioita itse oppeja kohtaan sekä pohditaan itse empiristisen tieto-opin mahdollista kehityskelpoisuutta. Tutkielma koostuu kahdesta pääluvusta. Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan käsiteltävien filosofien metafysiikkakriittisiä ja verifikationistisia tietokäsityksiä. Niin Hume, Ayer kuin Kailakaan eivät katso metafysiikan ol…

Universal Gravitation and the (Un)Intelligibility of Natural Philosophy

This article centers on Hume's position on the intelligibility of natural philosophy. To that end, the controversy surrounding universal gravitation shall be scrutinized. It is very well known that Hume sides with the Newtonian experimentalist approach rather than with the Leibnizian demand for intelligibility. However, what is not clear is Hume's overall position on the intelligibility of natural philosophy. It shall be argued that Hume declines Leibniz's principle of intelligibility. However, Hume does not eschew intelligibility altogether; his concept of causation itself stipulates mechanical intelligibility. peerReviewed

Comments on Allison Kuklok's paper "The Status of Mechanism in Hume's Account of Causal Power"

Essays concerning Hume's natural philosophy

The subject of this essay-based dissertation is Hume’s natural philosophy. The dissertation consists of four separate essays and an introduction. These essays do not only treat Hume’s views on the topic of natural philosophy, but his views are placed into a broader context of history of philosophy and science, physics in particular. The introductory section outlines the historical context, shows how the individual essays are connected, expounds what kind of research methodology has been used, and encapsulates the research contributions of the essays. The first essay treats Newton’s experimentalist methodology in gravity research and its relation to Hume’s causal philosophy. It is argued tha…

Empiricism and Relationism Intertwined: Hume and Einstein’s Special Theory of Relativity

Einstein acknowledged that his reading of Hume influenced the development of his special theory of relativity. In this article, I juxtapose Hume’s philosophy with Einstein’s philosophical analysis related to his special relativity. I argue that there are two common points to be found in their writings, namely an empiricist theory of ideas and concepts, and a relationist ontology regarding space and time. The main thesis of this article is that these two points are intertwined in Hume and Einstein.

Ajan ja avaruuden käsitteet ovat sekä filosofiaa että fysiikkaa

Tässä lehdessä on käyty kiivasta ja provokatiivistakin keskustelua suhteellisuusteoriasta. Edellisessä numerossa Juha Himanka (Tieteessä tapahtuu 3/2014) väittää, että Albert Einsteinin suhteellisuusteoria, erotuksena luonnontieteestä, on yksinomaan filosofiaa. Se ylittää hänen mukaansa luonnontieteen rajat pyrkiessään yleispätevään esitykseen todellisuudesta, ajasta ja avaruudesta. Hän myös pitää sitä fenomenologiseen tieteenkritiikkiinsä vedoten ongelmallisena. Toisaalta Kari Enqvist ja Syksy Räsänen (Tieteessä tapahtuu 3/2014) ovat korostaneet suhteellisuusteorian kiistatonta empiiristä tukea sekä siihen pohjaavan teknologian toimivuutta osoituksena teorian paikkansapitävyydestä. Esitän …

Hume’s Fork and Mixed Mathematics

Abstract:Given the sharp distinction that follows from Hume’s Fork, the proper epistemic status of propositions of mixed mathematics seems to be a mystery. On the one hand, mathematical propositions concern the relation of ideas. They are intuitive and demonstratively certain. On the other hand, propositions of mixed mathematics, such as in Hume’s own example, the law of conservation of momentum, are also matter of fact propositions. They concern causal relations between species of objects, and, in this sense, they are not intuitive or demonstratively certain, but probable or provable. In this article, I argue that the epistemic status of propositions of mixed mathematics is that of matters…

Metafysiikkakritiikki ja Humen haarukka : Humen empiristisen tietoteorian avainkysymykset

Ajan havaitsemisesta : onko aika empiirinen käsite?

Pohdin tässä artikkelissani, missä mielessä tapahtumien välinen aikajärjestys on havaittavissa. Mikä siis on ajallisten käsitteiden, kuten samanaikaisuus ja peräkkäisyys, suhde havaintoihin? Mikäli havainnoilla on perustava rooli ajallista järjestystä koskevien käsitteiden alkuperään, määrittelyyn, viittaamiseen ja oikeuttamiseen liittyen, voitaisiin ajan sanoa olevan ainakin jossain mielessä havaittavissa. Kiinnitän huomioni suppean suhteellisuusteorian (tästedes SST) samanaikaisuuden suhteellisuutta koskevaan argumenttiin. Nähdäkseni se antaa perusteita ajatella, ettei aika ole newtonilainen absoluuttinen ja havaitsematon rakenne, eikä kantilainen aikajärjestyksen havaitsemista edellyttäv…

David Hume and the Culture of Scottish Newtonianism : Methodology and Ideology in Enlightenment Inquiry [book review]