Sosiaalinen pääoma ja yksilötason tulokehitys Suomessa

Tässä tutkimuksessa tarkastelemme yksilön sosiaalisista verkostoista muodostuvan sosiaalisen pääoman yhteyttä yksilötason tulokehitykseen. Analyysimme perustuvat vuoden 1986 elinolotutkimukseen osallistuneisiin 20–44 vuotiaisiin työllisiin ja rekisteritietoihin heidän palkkatuloistaan vuosilta 1987–1997. Tutkimuksessa erottelemme toisistaan sitovan ja silloittavan sosiaalisen pääoman muodot. Sitovan sosiaalisen pääoman mittarimme perustuu yksilön mahdollisuuteen saada apua verkostoistaan erilaisissa arkielämän tilanteissa. Silloittavaa sosiaalista pääomaa mittasimme yksilöiden yhdistysjäsenyyksien monipuolisuuden kautta. Analyysit suoritettiin paloittain jatkuvalla linea…

Risupartoja vai markkinamiehiä? : tapaustutkimus Etelä-Pohjanmaan luomutuottajista

Julkaisu on loppuraportti syksyllä 1994 Chydenius-Instituutissa käynnistyneelle tutkimusprojektille Ympäristöeettinen yritystoiminta suomalaisella maaseudulla. Raportti on syntynyt kolmen tutkijan yhteistyönä, ja aihetta lähestytään monitieteellisesti sosiologian, taloustieteen, filosofian ja maantieteen näkökulmista.

Soten "neljäs tuotantokausi"

A central political goal of Juha Sipilä’s government was to implement comprehensive reform concerning health and social services. In this article we study how leaders of change, whose task it was to prepare and implement the reform together with regional institutions, experienced the political process aimed to prepare and implement the reform. Key theoretical concepts discussed herein are different models of democracy, dialogue and trust. Our empirical data consists of 17 interviews with the leaders of change. The key focus is on interaction and trust at the interface of politics and the public authorities involved in the implementation process. According to our results political guidance a…

Sirkkulanpuisto ristipaineiden aallokossa

Artikkeli on tapausselostus vuonna 2015 30-vuotisjuhlavuottaan viettävän kuopiolaisen kansalaisjärjestön, Sirkkulanpuiston toimintayhdistys ry:n erilaisista rooleista kansalaistoimijana ja sosiaalipalvelujen tuottajana. Tämä raittius- ja kansanterveysjärjestö ja sen toiminta ovat kehittyneet paljon näiden 30 toimintavuoden aikana, eivätkä muutosprosessit ole aina olleet kivuttomia. Ympäröivältä yhteiskunnalta tulevat vaatimukset aiheuttavat palvelujärjestelmälle ristiriitaisia pulmia. Onkin hyvä palata historiassa taaksepäin ja tarkastella raittius- ja kansanterveysjärjestön kehityskaarta alati muuttuvassa yhteiskunnassa. nonPeerReviewed

Verkostotalous ja luottamus

The effect of early career social capital on long-term income development in Finland

PurposeIn this study, the authors examine whether social capital embedded in individuals' social networks is connected to employees' long-term income development in Finland.Design/methodology/approachAnalyses are based on 25–35-year-old employees from the Finnish Living Conditions Survey of 1994 combined with register data on earned incomes from 1995 to 2016. The authors used questions addressing the frequency of meeting parents or siblings, spending free time with co-workers and participation in associational, civic or other societal activities as measures of the extent of network capital. Ordered logistic model was used to examine whether the size and composition of social networks differ…

Arjen talous : talous, tunteet ja yhteiskunta

Kansalaisyhteiskunnan tila ja tulevaisuus 2020-luvun Suomessa

Hankkeen tavoitteena oli selvittää toimintaympäristön muutosten vaikutuksia kansalaistoimintaan ja tehdä suosituksia siitä, miten kansalaisyhteiskuntaa voidaan tukea. Yhdistystoiminnan asema Suomessa on säilynyt vahvana, mutta yksityisen ja julkisen sektorin toimintalogiikat ovat alkaneet yhä enemmän ohjata kansalaistoimijoita. Keskitetty johtaminen ja “asiakasajattelu” ovat lisääntyneet järjestöissä ja ne ovat ammattimaistuneet ja keskittyneet. Vapaaehtoistyöhön ja jäsenmaksuihin pohjaavasta kansalaisyhteiskunnasta on siirrytty rahoituksen osalta kohti mallia, jossa valtio rahoittaa järjestöjä strategisista lähtökohdistaan projektiluontoisesti. Vaarana on, että kansalaisyhteiskunnan kyky t…

Maaseutuyrittäjyys puheina ja käytäntöinä : onko verkostoyrittäjyydessä vastaus maaseudun rakenneongelmiin?

ln recent years Finnish societal discussion has been dominated by a talk about structural change in economy and breaking down the structures of the welfare state. Thus, flexible production and the so called industrial networking have been forwarded as central ideals in the organisation of production. As a part of these themes, entrepreneurs have again become popular figures. ln societal and political parlance entrepreneurship has been brought forward as a solution for the problems confronting Finnish economy. Now, in this kind of parlance, entrepreneurship is more and more referred to from two aspects: ln one place as being an activity of the entrepreneur, and, in a wider sense, as an econo…

Työn ja perheen ristiriidat kolmannen sektorin palkkatyössä

Kolmannella sektorilla tehtävän palkkatyön määrä on kasvanut nopeasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2011 sektorin palkkatyöpanos oli jo noin 77 000 henkilötyövuotta. Tässä artikkelissa tutkimme työn ja perheen yhteensovittamista ja siihen vaikuttavia tekijöitä kolmannen sektorin palkkatyössä. Aineistoina käytämme kolmannen sektorin palkansaajista koostuvaa aineistoa (N = 1 412) ja Tilastokeskuksen keräämä työolotutkimusaineistoa (N = 4 378). Tulostemme mukaan kolmannen sektorin palkansaajien keskuudessa työn ja perheen ristiriidat ovat selvästi muita työmarkkinoita yleisempiä. Keskeinen syy konfliktikokemuksiin ovat kolmannen sektorin työn tekijöilleen asettamat vaatimukset, kuten…

Third-sector job quality: evidence from Finland

Purpose – The purpose of this paper is to study the perceived job quality and job satisfaction among third-sector employees and compare job quality in the third, public and private sector. Design/methodology/approach – The study is based on the quality of work life (QWL) survey data gathered by Statistics Finland. The QWL data are complemented with data set collected among third-sector employees. In the sector comparisons percentage shares were used to compare different dimensions of job quality between the sectors. Regression analysis was used to control the structural labour market differences between the sectors. Findings – The results show that job quality in the third sector differs s…

Kansalaisyhteiskunnan autonomia haastettuna

Dynamic capabilities in small and medium manufacturing firms in rural Finland – role of social capital?

During the last decade, there has been wide agreement on the importance of dynamic capabilities on economic performance of firms. Simultaneously an increasing literature suggests that economic dynamics is embedded in social relations and social institutions. In this article, the determinants of dynamic capabilities of small manufacturing Finnish firms will be explored. Specifically we focus on the importance of social capital for firm dynamics. According to analysis, the most important antecedents of dynamic capabilities of firms are its strategy and social capital. Social capital as wide and active participation in network cooperation correlates statistically significantly with the firm dy…

Traces of peasantry and post-socialism : researching realities with Ilkka Alanen

Kolmannen sektorin muutos ja hybridiorganisaatiot

Poliittisia tulkintoja 2000-luvun talouskriisistä. Kirja-arvio: Markkinat ja demokratia (Björn Wahlroos 2012); Kurssi kohti konkurssia (Yrjö Kallinen ym. toim. 2011)

Kirja-arvio teoksista Björn Wahlroos (2012). Markkinat ja demokratia. Loppu enemmistön tyrannialle. Otava: Helsinki ja Yrjö Kallinen, Juha Koivisto, Lauri Lahikainen ja Antti Ronkainen (toim.) (2011). Kurssi kohti konkurssia. Talouskriisin syyt ja seuraukset. Vastapaino: Tampere. nonPeerReviewed

Why do Third Sector Employees Intend to Remain or Leave their Workplace?

Third sector employees have claimed to enjoy high job satisfaction and low turnover intentions because their work is considered intrinsically rewarding. Employees have strong motivation for public service and they consider the organization’s goals as their own. This makes work meaningful and thus reduces turnover intentions. Changes in the third sector institutional environment, however, have intensified the working environment. This probably undermines job quality and thus increases turnover intentions. The analysis conducted among Finnish third sector employees showed that third sector employees report more turnover intentions than their counterparts in the public or private sector. This …

Järjestödemokratia ja ammatillinen johtaminen suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen myytteinä ja seremonioina

Yhdistyslaissa korostuu toiminnan jäsenvaltaisuus. Toimintaympäristön muutos on kuitenkin johtanut ammatillistumiseen, ja palkattujen toimihenkilöiden asema on korostunut. Artikkelissa pohditaan, onko jäsendemokratiasta muodostumassa ammatillistuvissa järjestöissä myytti, jota pidetään yllä seremoniallisesti, kun järjestöjä käytännössä johtavat palkatut ammattilaiset. The article examines the role of social and health associations as civil society organisations (CSOs) in Finnish society. In recent decades the main sources of public funding of social and health associations in Finland have called for a stronger managerial and professional orientation, with a welfare policy guidance focus. CS…

Soten "neljäs tuotantokausi" : dialogi ja luottamus politiikan ja virkamiestoiminnan rajapinnalla