Searching the roots of democracy : collaborative intervention in teacher education

Finland: Policy and Vision

Finland’s educational history can be divided into three periods. The first started in the Middle Ages when formal schooling began to develop in association with the church. The second started in the 17th century when Christian popular education was extended to include, in principle, the entire population. The third change was in the 19th century when the educational system significantly expanded to encompass not only basic education but also higher education and adult education. The past decade has been very successful for Finland, at least according to international assessments measuring school learning outcomes (such as PISA and TIMMS). At the end of November 2012 Finland’s education syst…

Vuorovaikutus opettajaksi opiskelevien asiantuntijuudessa

Opettajan työssä vuorovaikutus on olennainen osa asiantuntijaosaamista. Työ toteutuu enimmäkseen vuorovaikutussuhteissa oppijoiden, opettajien, koulun muun henkilökunnan, vanhempien ja muiden sidosryhmien kanssa. Työssä korostuvat yhteistoiminta ja yhteisöllisyys: opettajan asiantuntijuus on vahvasti vuorovaikutusprosesseihin, -suhteisiin ja niihin osallistumiseen liittyvä ilmiö. Vuorovaikutuksen ja asiantuntijuuden yhteyden ymmärtäminen ei ole kuitenkaan itsestään selvää. Näin ollen on tärkeää tarkastella, miten opettajaksi opiskelevat näkevät vuorovaikutuksen merkityksen oman kehittyvän asiantuntijuutensa toteutumisessa. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia merkityksiä luokanopetta…

Viestintä ammattiosaamisen ulottuvuutena

Nykyinen työelämä edellyttää yhä useammilta työntekijöiltä monipuolista viestintäosaamista. Mutta mikä merkitys sillä on ihmisen ammattiosaamisen kirjossa? Mitä tämä viestintäosaaminen on? Entä millaisella opetuksella sitä voisi kehittää? Emma Kostiaisen tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että viestintäosaamista tarvitaan erityisesti silloin, kun toimitaan ammatillisen osaamisen äärirajoilla, haasteellisissa tai ongelmallisissa tilanteissa, tai ammattiin oppimisen alkuvaiheessa.- Viestintä on usein ratkaisevassa asemassa sekä ongelmallisten tilanteiden syntymisessä että niiden ratkaisemisessa. Työyhteisöissä huomaamme ja tiedostamme esimerkiksi eriävät mielipiteemme ollessamme vuorovaik…

Significant in life : Core learning outcomes of a social and emotional course in physical education teacher education

The purpose of the study is to explore physical education (PE) students’ social and emotional learning (SEL) and the meaningful learning experiences during the SEL course. In the teaching profession, understanding SEL is important because the guidance of learning and group dynamics is essentially an interactive social process. Further, previous research shows that focusing on socioemotional skills promotes students’ academic achievement. Teachers’ SEL skills can be developed by training. In PE teacher education annually, 60 first-year-students participate in a 20-hours SEL skills course based on Gordon’s interaction model and SEL concepts. The course consists of practising SEL skills such a…

Jännitteisyys opettajan ja oppijan vuorovaikutussuhteessa

Artikkelissa tarkastellaan opettajan ja oppilaan välisen vuorovaikutussuhteen luonnetta ja dynamiikkaa relationaalisen dialektiikan näkökulmasta. Opettajan ja oppijanvuorovaikutussuhde määritellään ensinnäkin kaksisuuntaiseksi viestintäsuhteeksi, jossa kuvastuvat ja rakentuvat suhteen ulottuvuudet sekä opettajan ja oppijoiden identiteetit. Vuorovaikutussuhde nähdään ensisijaisesti viestinnässä syntyvänä ilmiönä, ei etukäteen annettuna suhdekategoriana. Viestintää tarkastellaan konstitutiivisena prosessina, jossa henkilöt ja suhteet, kuten opettaja ja oppija, eivät ole analyyttisesti erotettavissa viestinnästä erillisinä entiteetteinä, vaan ne ovat vuorovaikutuskäytänteissä syntyviä, ylläpid…

Kirja-arvio: Terry A. Kinney & Maili Pörhölä, Anti and pro-social communication : theories, methods and applications

From individuality towards co-operative culture : New direction for professional development in Finnish teacher education

Examining pre-service teachers' Technological Pedagogical Content Knowledge as evolving knowledge domains : A longitudinal approach

The aim of this study is to outline the development and changes in pre‐service teachers' technological pedagogical content knowledge (TPACK) assessments during the first 3 years in teacher education. Specifically, research was conducted at three measurement points over a 3‐year teacher education period. The target group consisted of pre‐service teachers (N = 148) from three Finnish universities. Results indicate a growth in confidence related to all TPACK areas during the research period. The strongest gains were in pedagogical content knowledge. In addition, the gains were larger in other areas related to pedagogical knowledge than areas related to technology or content knowledge. In areas…

Opettajaopiskelijoiden reflektointiosaamisen kehittäminen

Reflektointi on olennainen opettajan ammatillisen kehittymisen osaamisalue, johon tulisi harjaantua jo opettajaksi opiskelun aikana. Sen avulla haastetaan arkiajattelua sekä kehitetään erittelykykyä ja ymmärrystä opetus- ja kasvatusalan käytänteiden kompleksisuudesta. Aiempi tutkimus osoittaa, että opettajaopiskelijoiden reflektointiosaamisen kehittäminen opettajankoulutuksessa on vaikeaa, sillä reflektointi on käsitteellisesti kompleksinen ilmiö ja sitä tukevien menetelmien kehittäminen on haasteellista. Myös reflektointia ohjaavien opettajankouluttajien ymmärrys reflektoinnista voi olla monitulkintainen. Tutkimuksessamme tarkastelemme opettajaopiskelijoiden käsityksiä reflektointiosaamise…

Prologi - kehittyvä tieteellinen vuosikirja : pääkirjoitus