Learning to survive amidst nested crises: can the coronavirus pandemic help us change educational practices to prepare for the impending eco-crisis?
The ongoing ecological crisis and the more recent Coronavirus crisis challenge the grand narrative of Enlightenment that human beings are ‘masters of nature’. For millennia, human social learning has allowed Homo sapiens to outpace most of our competitor creatures and live a comfortable life, but this competitive success has resulted in cataclysmic failure for the ecosystem. However, people’s unique ability to learn gives us hope that we can overcome the nested crises, or learn to live with them. What is required is not more knowledge, but instead, collective learning to change practices, institutionalized in educational processes. Drawing on the theory of practice architectures, this paper…
Koulutuksen tutkimuksen arkkitehtuurit
Philosophical and Youth-Studies Perspectives on the Participation Imperative
In this article we analyse the concept of participation. The analysis is informed by both quantitative and qualitative youth studies conducted in Finland. To analyse different aspects of participation special emphasis is placed on the migrant young seeking asylum. Young can be seen as sometimes engaged and disengaged from the existing forms of participating. The results of the youth studies also show that there seems to be a gap between representative democracy and the peer-group-based forms of participation of the young. To analyse in detail how this gap can be understood, the theory of recognition developed by Axel Honneth is used to pinpoint different arenas of participation. Honneth’s l…
Kasvatusta ilman kehyksiä
acceptedVersion Non peer reviewed
Miten muuttaa käytäntöjä ihmisen ja luonnon kannalta kestäviksi? : ekososiaalinen sivistys käytäntöarkkitehtuuriteorian valossa
Aikamme suurin haaste ei ole luotettavan tiedon puuttuminen vaan toimintatapojemme muuttaminen. Kasvatus ja koulutus ovat ratkaisevia, jotta käytäntöjämme voisi muuttaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämmiksi maapallon ekosysteemien ollessa kriisissä. Tässä artikkelissa hahmotellaan käytäntöteoreettista näkökulmaa kestävän elämänmuodon edistämiseksi kasvatuksen ja sivistyksen avulla. Ratkaisuksi ongelmaan on ehdotettu ekososiaalisen sivistyksen lisäämistä. Perinteinen tulkinta sivistyksestä on kuitenkin ongelmallinen sen ollessa kognitiivisesti painottunutta, abstraktia ja ihmiskeskeistä. Ehdotamme sivistyksen tulkintaa, joka painottaa käytäntöjen ontologista ensisijaisuutta. Huomio koh…