Depicting signs and different text genres : Preliminary observations in the corpus of Finnish sign language

In this article we first discuss the different kinds of signs occurring in sign languages and then concentrate on depicting signs, especially on their classification in Finnish Sign Language. Then we briefly describe the corpora of Finland's sign languages (CFINSL). The actual study concerns the occurrences of depicting signs in CFINSL in different text genres, introductions, narratives and free discussions. Depicting signs occurred most frequently in narratives, second most frequently in discussions and least frequently in introductions. The most frequent depicting signs in all genres were those that depicted the whole entity moving or being located. The second most frequent were those sig…

Creating Corpora of Finland’s Sign Languages

This paper discusses the process of creating corpora of the sign languages used in Finland, Finnish Sign Language (FinSL) and Finland-Swedish Sign Language (FinSSL). It describes the process of getting informants and data, editing and storing the data, the general principles of annotation, and the creation of a web-based lexical database, the FinSL Signbank, developed on the basis of the NGT Signbank, which is a branch of the Auslan Signbank. The corpus project of Finland’s Sign Languages (CFINSL) started in 2014 at the Sign Language Centre of the University of Jyväskylä. Its aim is to collect conversations and narrations from 80 FinSL users and 20 FinSSL users who are living in different p…

Viittomakieli ja viittomakieliset Jyväskylän yliopistossa

Jyväskylän yliopisto on Suomen ainut yliopisto, jossa viittomakieli on oppiaineena ja jota voi opiskella tohtorin tutkintoon saakka. Viittomakielen opetus alkoi ensin kurssimuotoisena. Vuonna 1992 alkoivat viittomakielen perusopinnot, 1998 aineopinnot ja 2004 syventävät opinnot. Opettajakoulutuslaitoksen puolella alkoi 1998 viittomakielinen luokanopettajakoulutus, jossa on opiskellut noin 30 viittomakielistä opiskelijaa. Viittomakielen oppiaineeseen otetaan nykyisin pää- ja sivuaineopiskelijoita keskimäärin joka toinen vuosi. Jyväskylän yliopistoon on muodostunut pieni viittomakielinen akateeminen yhteisö ja viittomakieli on tuttu näky yliopiston kampuksella. Viittomakielisten opiskelijoide…

EVALUATIVE LANGUAGE IN SPOKEN AND SIGNED STORIES TOLD BY A DEAF CHILD WITH A COCHLEAR IMPLANT: WORDS, SIGNS OR PARALINGUISTIC EXPRESSIONS?

In this paper the use and quality of the evaluative language produced by a bilingual child in a story-telling situation is analysed. The subject, an 11-year-old Finnish boy, Jimmy, is bilingual in Finnish sign language (FinSL) and spoken Finnish. He was born deaf but got a cochlear implant at the age of five. The data consist of a spoken and a signed version of “The Frog Story”. The analysis shows that evaluative devices and expressions differ in the spoken and signed stories told by the child. In his Finnish story he uses mostly lexical devices – comments on a character and the character’s actions as well as quoted speech occasionally combined with prosodic features. In his FinSL story he…

The Usability of the Annotation

Several corpus projects for sign languages have tried to establish conventions and standards for the annotation of signed data. When discussing corpora, it is necessary to develop a way of considering and evaluating holistically the features and problems of annotation. This paper aims to develop a conceptual framework for the evaluation of the usability of annotations. The purpose of the framework is not to give conventions for annotating but to offer tools for the evaluation of the usability of the annotation, in order to make annotations more usable and make it possible to justify and explain decisions about annotation conventions. Based on our experience of annotation in the corpus proje…

Some observations on the use of HamNoSys (Hamburg Notation System for Sign Languages) in the context of the phonetic transcription of children’s signing

This paper discusses the use of the HamNoSys notation (Hamburg Notation System for Sign Languages) for the transcription of children’s signing. The notation system will be briefly described and some former descriptions of the acquisition of sign language phonology presented. The project in which HamNoSys was used is then described briefly followed by a description of the problems encountered while using the notation. Furthermore some proposals as to how to further develop the notation will be made. In conclusion the instrument can be said to be useful and, especially if revised, will be invaluable in further research.

Sisäkorvaistutetta käyttävien lasten viittomakielen ja puhutun kielen omaksuminen

Artikkeli kasittelee suomalaisen viittomakielen ja suomen kielen kehitysta kuudella kuurolla sisakorvaistutetta kayttavalla lapsella. Lasten kuulevat vanhemmat alkoivat opiskella ja kayttaa viittomakielta lastensa kanssa kuulovammadiagnoosin selvittya. Aineisto on keratty vuosina 2005 ja 2006 kuvanauhoittamalla lapsen ja viittomakielisen aikuisen seka lapsen ja suomenkielisen aikuisen vuorovaikutustilanteita. Lasten iat vaihtelivat 2;9 vuodesta 7;6 vuoteen tutkimuksen alussa. Taustatietoa saatiin haastattelemalla vanhempia. Kieliaineistoista analysoitiin molempien kielien sanastoa, ilmausten pituutta, nominaalien ja verbaalien taivutusta, artikulaatiota, aikuisen puheen/viittomisen ymmartam…

Suomen viittomakielten korpusta rakentamassa

Viittomakielikorpusten rakentaminen on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla: ensimmäiset korpusprojektit käynnistyivät 2000-luvun alussa Australiassa ja Hollannissa, minkä myötä laajoja, koneluettavia aineistokokoelmia on ryhdytty rakentamaan useissa Euroopan maissa 2010-luvulla. Tässä artikkelissa tarkastellaan Suomen viittomakielten, suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen, korpuksen syntyä. Artikkeli esittelee korpuksen rakennusvaiheita eli aineiston keräämistä, käsittelyä, annotointia, pitkäaikaissäilytystä sekä julkaisua tietosuojakysymyksineen. Lisäksi artikkelissa kuvaillaan, miten korpusaineistoa on käytetty ja voidaan hyödyntää viittomakielten tutkimuksessa sekä opetukse…

Miten viittomakielen korpusta luodaan ja mihin sitä tarvitaan? Viittomakielten korpukset ja niiden tehtävät

Artikkeli käsittelee suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen korpusten luontia CFINSL-projektissa (Corpus project of Finland’s sign languages, Suomen viittomakielten korpusprojekti). Viittomakielillä ei ole kirjoitettua muotoa, joten korpusten laatiminen vaatii erilaista lähestymistä kuin korpusten luonti sellaisille puhutuille kielille, joilla on kirjoitettu muoto. Artikkelissa kuvataan ne menetelmät, joilla Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksessa on koottu aineistoa suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen korpukseen. Lisäksi kuvataan korpusaineiston teknistä käsittelyä, annotointia, metatietojen keruuta ja käsittelyä sekä aineiston säilytystä ja tutkijoiden käyt…

Taking non-manuality into account in collecting and analyzing Finnish Sign Language video data

This paper describes our attention to research into non-manuals when collecting a large body of video data in Finnish Sign Language (FinSL). We will first of all give an overview of the data-collecting process and of the choices that we made in order for the data to be usable in research into non-manual activity (e.g. camera arrangement, video compression, and Kinect technology). Secondly, the paper will outline our plans for the analysis of the non-manual features of this data. We discuss the technological methods we plan to use in our investigation of non-manual features (i.e. computer-vision based methods) and give examples of the type of results that this kind of approach can provide us…

Maisteriksi viittomakielestä : 11 sukellusta suomalaiseen viittomakieleen