Pienten lasten hyvinvointi ja kuulumisen rakentuminen varhaiskasvatuksen vuorohoidossa
Yhdistetyn kestävyys- ja nopeusvoimaharjoittelun vaikutukset kestävyyssuorituskykyyn sekä voima- ja nopeusominaisuuksiin kestävyysurheilijoilla
Eija Salonen. Yhdistetyn kestävyys- ja nopeusvoimaharjoittelun vaikutukset kestävyyssuorituskykyyn sekä voima- ja nopeusominaisuuksiin kestävyysurheilijoilla. Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistämistä on pidetty ongelmallisena, sillä vaikutusmekanismeiltaan nama harjoitusmenetelmät poikkeavat selvästi toisistaan. Kestävyysurheilijoilla nopeusvoimatyyppisen harjoittelun on todettu kehittävän nopeusvoimaa, kuitenkaan heikentämättä kestävyysominaisuuksia. Hiihdossa ja ampumahiihdossa tarvitaan erittäin hyvää aerobista kapasiteettia sekä kilpailuvauhtien kasvaessa hyvää hermo-lihasjärjestelmän toimintakykyisyyttä. Nopeusvoiman harjoittaminen saattaa jopa parantaa kestävyyssuoritusta, koska l…
Flexibly Scheduled Early Childhood Education and Care: Finnish Mothers’ and Educators’ Perceptions on Young Children’s Experiences and Child-Responsive Practices
The study explores Finnish mothers' and educators' perceptions on young children's experiences and child-responsive practices related to flexibly-scheduled early childhood education and care (ECEC). Data were gathered by ethnography-based interviews with mothers and educators of oneto three-year-old children attending this form of ECEC and qualitatively analysed using the method of inductive content analysis. According to the interviewees, young children experienced a multitude of feelings related to flexibly-scheduled ECEC, ranging from the undesirable, such as strain, distress and confusion, to the desirable, such as comfort, satisfaction and understanding. The children's feelings were as…
Child–educator disagreements in Finnish early childhood education and care: young children’s possibilities for influence
This study explores young children’s possibilities for influence in situations of child–educator disagreement in Finnish early childhood education and care (ECEC). Data were gathered from observations conducted in four ECEC groups of under three year-olds. A total of 112 child–educator disagreements were analysed qualitatively using reflexive thematic analysis. Children’s influence was rather limited in most disagreements, as these involved the established institutional order as manifested in the rules and norms of daily activities and educators’ control over children’s bodies and material resources. However, disagreements over social rules and the ongoing social situation often allowed chi…
Young children in day and night care : negotiating and constructing belonging during daily arrivals
The paper aims at understanding the processes related to young children's belonging during daily arrivals at day and night care. Two aspects of a child's belonging are considered: membership and sense of belonging. Data were gathered by ethnographic observation of 8 children aged from 20 to 36 months in two Finnish day care centres offering day and night care. Arrival episodes taking place at different times of day were analysed qualitatively based on the children's actions and expressions. During these episodes, the children negotiated and constructed their belonging by interacting with adults, peers and material objects. These interactions took place within varying social and material sur…
Näennäinen normi vai elettyä demokratiaa?
Lasten osallisuus on yksi tämän hetken ajankohtaisista keskusteluista suomalaisessa varhaiskasvatuksessa ja laajemminkin yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme lasten oikeuksiin ja osallisuuteen keskittyneeseen koulutuskokonaisuuteen osallistuneiden opiskelijoiden puhetapoja lasten osallisuudesta ja yhdenvertaisuudesta. Aineisto muodostuu opiskelijoiden yksilöhaastatteluista ja ryhmäkeskusteluista (n = 31). Kysymme, millaisia puhetapoja lasten osallisuudesta on tunnistettavissa opiskelijoiden haastattelu- ja ryhmäkeskustelupuheesta. Erotimme diskurssianalyysin avulla neljä puhetapaa: osallisuus normina, rajattu ja näennäinen osallisuus, eletty osallisuus ihanteena sekä pakeneva os…
An examination of nonresponse in a study on daily family life: I do not have time to participate, but I can tell you something about our life
The aim of this study was to look at the issue of nonresponse and self-selection bias in the context of a family study on daily family life. Data on the participating families and refusers were gathered as part of the wider Palette study in which questionnaires and diaries were used as data collection methods. On the basis of these data (N = 208 participating families and 119 refuser families), we profile the families left outside the study. The parents who declined to participate in the Palette study were asked to fill in a short refusal form, which included questions concerning their family background and reasons for refusal, and they were also asked to write freely about their everyday l…
Pienten lasten osallisuus vuorohoidon iltojen vuorovaikutustilanteissa
Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka pienten lasten osallisuus toteutuu vuorohoidon iltojen vuorovaikutustilanteissa ja millaisia haasteita tähän liittyy. Aineisto kerättiin havainnoimalla 20–36 kk ikäisten lasten iltoja kahdessa erilaisessa vuoropäiväkodissa. Temaattisen analyysin perustana toimivat Lundyn (2007) kuvaamat, Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) lapsen oikeuksien sopimuksen artiklaan 12 pohjautuvat lasten osallisuuden edellytykset. Huomion kohteena olivat erityisesti työntekijöiden toiminta ja sen lapsille luomat mahdollisuudet ilmaista mielipiteitään sekä tulla kuulluksi ja huomioiduksi. Muuttuva iltaryhmä sekä päiväkodin rutiinit ja säännöt rajoittivat toisinaan lasten osallisuud…
Evening early childhood education and care: Reformulating the institutional culture
The article investigates the ongoing reformulation of the institutional culture of early childhood education and care (ECEC) in Finnish evening ECEC. Educators’ practices in implementing evening ECEC were explored and viewed through the lens of young children’s belonging. Data were collected by observing the evenings of eight children aged 20–36 months in two Finnish centers offering flexibly scheduled ECEC and analyzed using qualitative thematic analysis. Three main themes of educators’ practices were identified: (1) managing a unique and changing social group, (2) fostering homeliness, and (3) maintaining routines and institutional order. While these practices mostly contributed to child-…