Danielin ilmestyskirja : autofiktio ja apokalyptisyys Daniel Sjölinin romaanissa Världens sista roman

Tutkimuksessa analysoidaan ruotsalaisen tv-juontaja ja kirjailija Daniel Sjölinin uransa päätösteokseksi nimeää romaania Världens sista roman (2007) autofiktion ja apokalyptisyyden näkökulmista. Tutkimuksen ydinkysymyksenä on romaanin omaelämäkerrallisuuden ja omaelämäkerrallisen materiaalin tarkastelu Serge Doubrovskyn autofiktio-käsiteen kautta. Autofiktiivinen teos asettuu tietoisesti omaelämäkerran ja fiktiivisen romaanin välimaastoon hämärtäen ja venyttäen niiden rajoja. Pintapuolisesti Sjölinin romaani asettuu selkeästi fiktion alueelle mutta pinnan alla kirjailija käsittelee romaanissaan hyvin henkilökohtaisia aiheita: kirjailijanuran lopettamista ja oman lapsen menettämistä. Molemma…

Kirjoituksia eletyistä ja kerrotuista elämistä


 
 
 Maarit Leskelä-Kärki: Toisten elämät: Kirjoituksia elämäkerroista. Helsinki: Avain, 2017, 272 s.
 
 

Rajan tiloja : luonnollisuus, luonnottomuus ja epäluonnottomuus 2000-luvun pohjoismaisissa autofiktioissa

Lukemattomat mahdollisuudet -hanke aktivoi yleisiä kirjastoja tukemaan nuorten aikuisten lukutaitoa

Lasten ja nuorten heikkenevä lukutaito on viime vuosina herättänyt huolta niin tieteellisessä kuin julkisessa keskustelussa. Herättelijöinä ovat toimineet ennen kaikkea Pisa-tutkimukset, jotka ovat raportoineet suomalaisnuorten peruskoulussa saavutetun lukutaidon laskusta. Vaikka Suomi sijoittuukin edelleen kärkijoukkoon, esimerkiksi ero erinomaisesti ja heikosti lukevien välillä on kasvanut, samoin kuin erot tyttöjen ja poikien välillä. (Vettenranta ym. 2016, 25–27, 37–38.) Lukutaidon heikkouksiin ja lukivaikeuksiin puuttuminen on välttämätöntä, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa lukemattomuuden kierre katkaistaan, sen parempi. Heikko lukutaito kaventaa huomattavasti nuorten mahdollisuuksia …

”Vad ska man göra när folk är offline?” : sähköposti, sosiaalinen media ja vuorovaikutuksen dynamiikka Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin nuortenromaanisarjassa Zoo!

Artikkelissa tarkastellaan teknologiavälitteisen kommunikaation muotoja ja merkityksiä Kaj Korkea-ahon ja Ted Forsströmin nuortenromaanisarjassa Zoo! (2017–2019). Kirjasarjan kerronta rakentuu henkilökertoja Atlaksen sähköpostiviesteistä ystävälleen Elliottille, mutta sosiaalinen media on keskeisesti läsnä kertomuksen kokonaisuudessa sekä tarinamaailman sisäisenä että kerronnallisena elementtinä. Viestintämuotojen funktioita pohditaan yhtäältä lajiteoreettisesta, toisaalta henkilöhahmojen välisen dynamiikan rakentumisen näkökulmasta. Aluksi eritellään kirjasarjan lajityypillisiä piirteitä kirje- ja sähköpostiromaanin viitekehyksessä ja hahmotellaan sähköpostiromaanin ominaislaatua kirjeroma…

Kirjallisuus ajassa

Arvio Teemu Ikosen teoksesta Kirjallisuuden aika. Sarjallinen tutkielma nykyisyyden ongelmasta (Teos, 2020, 387 s.) nonPeerReviewed

"Man vill gärna berätta". Man-kerronnan luonnoton luonnollisuus ja Daniel Sjölinin omaelämäkerrallinen Oron bror.

Epäkerrotun mahdollisuuksia Elina Hirvosen romaanissa Että hän muistaisi saman

The possibilities of the disnarrated in Elina Hirvonen’s novel When I Forgot Anna, the character-narrator of When I Forgot (2005), a debut novel by Elina Hirvonen, spends the present-day of the novel sitting in the cafes and remembering the past. She works through some traumatic events and embarrassing situations, and speculates what could have happened. Her unrealized desires, fantasies etc. constitute what Gerald Prince calls the disnarrated. As delineated by Prince, the disnarrated refers to those events that remain unrealized though they are given as possible or actual elements of the narrative. It can fulfill various functions of which the present article examines its possibilities as …

Melkein kielletty, merkein kierretty : kokeileva luenta Veera Salmen Puluboin ja Ponin kirjasta

Melkein kielletty, merkein kierretty

Toripulu Puluboi, Veera Salmen Puluboi ja Poni -romaanisarjan (2012–2017) toinen kertoja ja keskushahmo, kieltäytyy käyttämästä R-kirjainta. Perusteena tälle on se, että pulujen kielessä R on ruma ja kielletty kirjain, jo itsessään kirosana. Pulun kerronnassa R kierretään korvaamalla se L-kirjaimin. Keskittymällä ensisijaisesti sarjan ensimmäiseen osaan, Puluboin ja Ponin kirjaan (2012), artikkelissa tarkastellaan Salmen romaaneille ominaista kerrontakeinoa yhtäältä kielellisten ja sosiaalisten tabujen, toisaalta kokeellisuuden ja menetelmällisen kirjoittamisen viitekehyksessä. Ensinnäkin analyysi osoittaa, ettei R ole ainoastaan kielletty kirjain, vaan jopa tabuoitu: kielto näyttäytyy näen…

”Man vill gärna berätta”

The Unnatural Naturalness of Man-Narration and Daniel Sjolin’s Autobiographical Oron Bror Daniel Sjolin’s autobiographical debut novel Oron bror (2002) is about two brothers who are searching for their childhood home. During the journey, the little brother, the I-narrator, recalls detailed episodes from his past. In these retrospective chapters, narrated in present tense, the protagonist is referred to by the indefinite pronoun man. The article focuses on this peculiar narrative feature of Sjolin’s novel. Firstly, the article examines the functions of man in autobiographical context. The analysis of Sjolin’s novel shows that, on the one hand, man functions quite similarly to the more conven…

Réka Királyn ja Marika Maijalan kurkistuskirja Lunta sataa, Lupo! multimodaalisena mediumina ja kirjaesineenä

Perinnetietoisesti perinteitä vastaan