0000000000350892
AUTHOR
Myry Voipio
showing 14 related works from this author
Conclusion: A Conversation
2017
In the concluding chapter the editors of the volume take a conversational look into the producing process of Nordic Girlhoods: New Perspectives and Outlooks. The authors discuss key contemporary issues and future perspectives in Nordic girlhood studies and foreground the political relevance of the research field in the contemporary societal situation. They call for reflexive and critical theorizations on what counts as the Nordic, especially when the girl is to be found in the middle of several nationalistic desires and conservative political discourses.
Negotiating Emancipation and Nationalism: Finnish Girls’ Literature from 1889–1901
2017
In this chapter, Myry Voipio explores the development of early Finnish girls’ literature, published at the turn of the nineteenth century, and how the novels discuss questions of nationality and emancipation. Voipio analyzes how four novels, Toini Topelius’ (1889) I utvecklingstid [In the time of development], Tekla Roschier’s Auringon noustessa 1898 [At sunrise], and two that use girls’ names as their titles, Hilja Haahti’s Helvi (1900), and Immi Hellen’s Eeva Aarnio (1901), depict their protagonists’ adolescent years. Voipio pays special attention to how the genre of girls’ literature has been reviewed and interpreted in Finland.
Explosive Self-Confident Femininity: Experienced and Remembered Girl Energy
2017
This chapter focuses on how the target group of the 1990s girl power phenomenon made meaning of girl power in the Finnish context. The chapter takes a retrospective look at the phenomenon through the lens of girl energy, a concept used for girl power in Finland. Through memory work, Aino Tormulainen, Heta Mulari and Myry Voipio analyze a sample of adult women’s experiences of being adolescents during the most intensive years of Finnish girl energy. The chapter focuses on three key themes through which the informants remembered the phenomenon: femininity, gender equality, and friendship.
Introduction: Nordic Girlhoods—New Perspectives and Outlooks
2017
In the Introduction, Bodil Formark, Heta Mulari and Myry Voipio discuss the history, key themes, and societal position of Nordic girlhood studies. They focus on the development of the research field in Nordic countries and pay special analytical attention to gender equality and the societal model known as the Nordic model. They also discuss femininity as a political issue in Nordic feminist politics and research and contemplate the specific academic and linguistic boundary conditions of doing Girlhood Studies in the Nordic countries.
Lasten- ja nuortenkirjallisuutta tutkimassa
2017
Länsimainen lasten- ja nuortenkirjallisuus on syntynyt pitkälti didaktisista lähtökohdista. Vaikka lajit ovat sittemmin kokeneet monenlaisia sisällöllisiä, esteettisiä ja kirjojen käyttöfunktioon liittyviä muutoksia, elää vanhahtava ajatus lasten ja nuortenkirjallisuuden kasvatuksellisuudesta yhä myös kirjallisuudentutkijoiden parissa. Lasten- ja nuortenkirjallisuudentutkimuksella haetaan usein ratkaisuja tai vastauksia aikuisten pohdintoihin kirjallisuuden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Didaktisista lähtökohdista syntyvä tutkimus asettuukin toisinaan tahattomasti tutkimuslähtökohtiin, jotka painottavat lasten- ja nuortenkirjallisuuden välinearvoa. Näitä asetelmia väheksymättä on syytä t…
Arvio. Mary Marck: Eevan luokka
2016
Arvio. Kati Närhi : Seitsemäs vieras
2015
Aarrearkku : Tyttö ja koira
2015
Ei enää koskaan : sukupuolitetun väkivallan kuvauksia uudessa kotimaisessa tyttökirjallisuudessa
2017
Emansipaation ja ohjailun ristivedossa : suomalaisen tyttökirjallisuuden kehitys 1889-2011
2015
Tyttöjen neuvottelua vallasta ja sukupuolesta. [Lektio]
2017
Luonto lähemmäksi lasta : kysymyksiä ympäristökasvatuksesta
2015
Lasten- ja nuortenkirjallisuutta tutkimassa
2017
Länsimainen lasten- ja nuortenkirjallisuus on syntynyt pitkälti didaktisista lähtökohdista. Vaikka lajit ovat sittemmin kokeneet monenlaisia sisällöllisiä, esteettisiä ja kirjojen käyttöfunktioon liittyviä muutoksia, elää vanhahtava ajatus lasten ja nuortenkirjallisuuden kasvatuksellisuudesta yhä myös kirjallisuudentutkijoiden parissa. Lasten- ja nuortenkirjallisuudentutkimuksella haetaan usein ratkaisuja tai vastauksia aikuisten pohdintoihin kirjallisuuden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Didaktisista lähtökohdista syntyvä tutkimus asettuukin toisinaan tahattomasti tutkimuslähtökohtiin, jotka painottavat lasten- ja nuortenkirjallisuuden välinearvoa. Näitä asetelmia väheksymättä on syytä t…