Etäteknologiaa hyödyntävän liikunnallisen kuntoutuksen merkitys sydänkuntoutujan valtaistumisessa

Innovatiiviset etäkuntoutuspalvelut

Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ja kehittää etäteknologian käyttöä Kelan laitoskuntoutuksessa ja työhyvinvointipalveluna toteutetussa etäkuntoutuksessa. Kuntoutusryhminä olivat sydänkuntoutukseen osallistuneet, tuki- ja liikuntaelinsairauksia sairastavat ja ammatillisen työkyvyn tuen tarpeessa olevat asiakkaat. Ensimmäisenä tavoitteena oli arvioida eri kuntoutusmallien vaikuttavuutta asiakkaiden fyysiseen toimintakykyyn ja koettuun elämänlaatuun sekä etäteknologiaa hyödyntävän kuntoutuksen osallistumiseen. Toisena tavoitteen oli kartoittaa asiakkaiden ja henkilökunnan kokemuksia etäteknologiasta osana tavanomaista kuntoutusta ja etäkuntoutusta. Lisäksi tässä artikkelissa tarkastellaan tu…

Biopsychosocial Profiles of Patients With Cardiac Disease in Remote Rehabilitation Processes : Mixed Methods Grounded Theory Approach

Background: Digital development has caused rehabilitation services and rehabilitees to become increasingly interested in using technology as a part of rehabilitation. This study was based on a previously published study that categorized 4 groups of patients with cardiac disease based on different experiences and attitudes toward technology (e-usage groups): feeling outsider, being uninterested, reflecting benefit, and enthusiastic using. Objective: This study identifies differences in the biopsychosocial profiles of patients with cardiac disease in e-usage groups and deepen the understanding of these profiles in cardiac rehabilitation. Methods: Focus group interviews and measurements were c…

Cardiac Rehabilitees' Technology Experiences Before Remote Rehabilitation : Qualitative Study Using a Grounded Theory Approach

Background: Even though technology is becoming increasingly common in rehabilitation programs, insufficient data are as yet available on rehabilitees’ perceptions and experiences. It is important to understand their abilities when using technology for remote rehabilitation. Objective: This is a qualitative study on technology experiences of persons affected by cardiovascular disease assessed before remote rehabilitation. The aim of the study was to explore rehabilitees’ experiences and attitudes toward technology before 12 months of remote rehabilitation. Methods: Qualitative interviews were conducted with 39 rehabilitees in four focus groups. The subjects were aged 34 to 77 years (average …

The effects of technology-utilising rehabilitation on rehabilitees' physical activity: a prospective cohort study

The aim of this study was to investigate the effects of technology-utilising rehabilitation on different intensities of physical activity (PA) and determine the explanatory factors of PA change. This was a prospective cohort study. Cardiac, musculoskeletal and vocational rehabilitees (N = 36) had 6 months of rehabilitation, which included guided training and counselling face-to-face as well as through distance technology. PA (total, light, moderate, vigorous) was measured by an activity tracker. Biopsychosocial questionnaires, waist circumference, PA measurements and m-coach activity were used to determine the factors that influence PA change. Technology-utilising rehabilitation improved li…

Effectiveness of Distance Technology in Promoting Physical Activity in Cardiovascular Disease Rehabilitation : Cluster Randomized Controlled Trial, A Pilot Study

BackgroundPhysical activity is beneficial for cardiovascular rehabilitation. Digitalization suggests using technology in the promotion of physical activity and lifestyle changes. The effectiveness of distance technology interventions has previously been found to be similar to that of conventional treatment, but the added value of the technology has not been frequently studied. ObjectiveThe aim of this pilot study was to investigate whether additional distance technology intervention is more effective in promoting physical activity than non-technology–based treatment in 12 months of cardiac rehabilitation. MethodsThe cardiovascular disease rehabilitation intervention consisted of three 5-day…

Ikääntyvien kuntoutujien fyysinen aktiivisuus ja paikallaanolo laitoskuntoutusjakson aikana

Fyysinen aktiivisuus on tärkeää sairauksista, vammoista tai heikentyneestä elämänhallinnasta kuntoutuessa ja ylläpidettäessä saavutettuja kuntoutumistuloksia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata  ikääntyvien kuntoutujien fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa kuntoutuslaitoksessa. Tutkimus toteutettiin työkykyä ylläpitävän ja parantavan valmennuksen ja sydänkuntoutuksen kursseilla. Tutkimukseen osallistui 19 keskimäärin 57-vuotiasta miestä ja naista, joiden fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanolo aikaa mitattiin kiihtyvyysanturilla viiden kuntoutuspäivän aikana. Tulokset osoittivat, että kuntoutujat olivat liikkumatta suurimman osan hereillä oloajasta. Toisaalta kuntoutujille kerty…

Sepelvaltimotautia sairastavien naisten ohjaus : tavoitteenasettelu laitoskuntoutuksessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata sepelvaltimotautia sairastavan naisen elintapamuutostavoitteiden asettamista ja sen ohjausta laitoskuntoutuksessa. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin tapaustutkimus. Tässä tutkimuksessa tapaus oli sepelvaltimotautia sairastavat naiskuntoutujat (n=26), jotka osallistuivat vuonna 2009–2010 Kansaneläkelaitoksen järjestämään sydänkuntoutukseen. Tutkimusaineisto koostui kyselylomakkeesta, kuntoutuskurssilla kerätyistä alku- ja päätösvaiheen mittaustuloksista, liikunta-aktiivisuudesta ja tavoitelomaketiedoista (GAS). Analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysia ja tilastollisia menetelmiä. Goal Attainment Scaling (GAS)-lomakkeen täyttäminen koettiin m…

Patients' experiences of the complex trust-building process within digital cardiac rehabilitation.

The development of digital solutions is becoming increasingly important in facing global challenges. Therefore, research on this topic is important in taking into account cardiac patients’ experiences of the rehabilitation process for the design of digital counseling solutions. The aim of the present qualitative study was to explore the different meanings that patients give to the rehabilitation process using a Glaserian grounded theory (GT) approach. Qualitative interviews were conducted with 30 participants from a rehabilitation center in Finland. The findings indicated a “complex trust-building process” core category comprising five categories of trust-building in rehabilitation: feeling…