Biotalousalan osaamissalkku osaamistaan kehittäville

The networked guidance service provision (NEGSEP) model

Dialogi ja vertaisuus mentoroinnissa

Onko tasavertainen dialogi mahdollista mentoroinnissa? Ehdotamme mentoroinnin tarkasteluun mallia, joka auttaa välttämään toisaalta autoritaarisuuden ja hierarkkisuuden, toisaalta naiivit odotukset täydellisestä tasa-arvosta. Tarkastelemme dialogisuuden mahdollisuutta mentoroinnissa kolmella eri tasolla – eksistentiaalisella, episteemisellä ja juridis-eettisellä. Mentorointi voisi parhaimmillaan olla kahden ihmisen välistä vuorovaikutusta, joka perustuu vastavuoroiseen luottamukseen ja toisen tietojen, taitojen ja osaamisen arvostamiseen. Mentoroitavan ja mentorin dialogin lähtökohtana on ennen muuta vastavuoroinen tunnustuksen antaminen eksistentiaalisella tasolla. peerReviewed

Ammattilaisten käsityksiä mentoroinnista työpaikalla

Ohjauksen alueellisen verkoston kehittäminen : poikkihallinnollinen ja moniammatillinen yhteistyö voimavarana

si ohjauksen palvelujen tuottamisessa tarvitaan verkostoa? Mitkä ovat alueellisen ohjausyhteistyön vahvuudet ja kehittämistarpeet? Miten ohjauksen yhteistyökumppanit kuvaavat moniammatillista ja poikkihallinnollista työtä? Miten organisaatioiden välinen ja sisäinen ohjaus toimii? Miten toteutuvat ohjausta koskevat opetussuunnitelmien perusteiden linjaukset? Koulutuksen tutkimuslaitoksen CHANCES-hankkeessa tarkasteltiin ja arvioitiin ohjauksen alueellista verkostotyötä moniulotteisena prosessina ohjauksen palvelujärjestelyjen matriisimallin avulla. Ohjaus on osa kansallista koulutus- ja työvoimapolitiikkaa. Sen avulla voidaan edistää kansallista ja alueellista hyvinvointia, koulutuksellista …

Ohjauksen toimintakulttuurin muutos alueellisessa yhteistyössä : oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen raportti

Opetushallitus käynnisti syksyllä 2003 oppilaan- ja opinto-ohjauksen kehittämishankkeen, jonka toiminta jatkuu vuoden 2007 loppuun. Opetusministeriö rahoittaa hanketta, joka on myös osa työministeriön työllisyyden politiikkaohjelmaa. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2003–2008 opetusministeriö on nostanut ohjauspalvelut yhdeksi keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Nykyisen hallituksen työllisyyden politiikkaohjelmassa on nuorten ohjauspalveluiden kehittämistä korostettu aiempaa enemmän. Myös ohjauksen arvioinnit ovat asettaneet ohjauspalvelujen kehittämiselle haasteita. OECD:n ohjaustoimintaa arvioineen projektin tulosten mukaan hyvin toimivat tiedotus-, neuvonta- ja …

Tutkimusharrastelua vai yhteiskunnallisesti osallistuvaa tutkimusta?