0000000000616133
AUTHOR
Riitta Ollila
KKO 2022:9 Voiko maalittaminen olla vainoamista?
KKO:2022:9-tulkinta vastaa moniin niihin huoliin ja tilanteisiin, joita maalittamisen kriminalisointia koskevissa esityksissä mainittiin. Silti kaikki virkamieheen tai viranomaiseen kohdistunut palaute ei voi olla rangaistavaa, vaikka se olisi voimakastakin. Sähköpostin ja sosiaalisen median kanavien käyttö on johtanut siihen, että arvostelua annetaan helpommin, jos yksittäiset ratkaisut tai toimet herättävät keskustelua ja kritiikkiä. Rangaistava vainoaminen edellyttää toistuvia samaan henkilöön kohdistuvia tekoja. Yksittäiseen tapahtumaan liittyvä arvosteluryöppy ei ole vainoamista, jos se tulee toisistaan erillisiltä ja riippumattomilta tahoilta, kirjoittaa OTT, dosentti Riitta Ollila Ed…
Sananvapaus 2000-luvulla
Kirjoitus käsittelee sananvapauden kehitystä 2000-luvun aikana. Tänä aikana painettujen lehtien rinnalle ovat tulleet verkkolehdet. Televisiokanavat ovat laajentaneet tarjontaansa verkkoon ja elokuvien jakelu on siirtynyt teattereista dvd-levyille ja verkkoon. Lisäksi sosiaalisen median palvelut ovat tarjonneet alustoja ja palveluita ihmisten keskinäiseen viestintään ja keskusteluihin. Suomessa rikoslaki on tarjonnut ja tarjoaa edelleenkin keskeiset välineet haitallisen ja ei-toivotun viestinnän torjuntaan. Kirjoitus käsitteleekin kunnianloukkausta koskevan oikeuskäytännön muutosta ja kehittymistä sekä vihapuheen ja uhkailuja koskevan käytännön muutosta 2000-luvulla. Lisäksi käydään läpi jo…
Toimittajat turvallisuussalaisuuden paljastajina
Helsingin käräjäoikeus on antanut tuomion toimittajiin kohdistuneesta turvallisuussalaisuuden paljastamista koskevassa rikosasiassa 27.1.2023 R 2021/8393. Oliko Helsingin Sanomien 16.12.2017 artikkelissa julkaistu tietoja sekä jatkoartikkeleissa yritetty julkistaa sotilastiedustelusta tietoja, jotka on säädetty viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 §:n 1 momentin 10 kohdan nojalla salassa pidettäviksi? Sekä syyttäjä että vastaajat ovat ilmoittaneet tyytymättömyyttä tuomioon ja aikovat valittaa siitä. nonPeerReviewed
Kommentti: KKO 2013:69 ja KKO 2013:70 - Vahinko tai kärsimys tosiseikkoihin perustuvista päätelmistä
Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä käsitellään kunnianloukkauksen valheellisen tiedon tai vihjauksen toteutumista 7 päivää -lehden jutuissa esitetyistä tosiseikoista ja niihin perustuvista päätelmistä. Tapauksissa ei ole kyse merkittävien yhteiskunnallisten asioiden käsittelystä vaan jokapäiväisestä lööppijournalismista. Minkälaisia mielikuvia, päätelmiä ja arvoasetelmia voidaan esitetyistä tosiseikoista johtaa ennen kuin ne täyttävät RL 24:9 §:n kunnianloukkauksen valheellisen tiedon tai vihjauksen tai muun halventamisen edellytykset? Mikä merkitys on julkaistujen tietojen käsittelemisellä samaan aikaan muissa tiedotusvälineissä? KKO 2013:69 ennakkopäätöksessä on myös arvioitu vahingon…
Powers and Fundamental Rights in Cyber Security
Protection of privacy and confidential communications are crucial fundamental rights in cyber security. The protection of privacy and confidential communications are twofold in the meaning that active security steps in communications may require interference with confidential communications. The detection and profiling of potential threats may raise suspects on innocent participants of communications. The NCSC-FI inside the Communications Authority has the initial task and powers to monitor the cyber security. The bill for the Code of Information Society introduces new obligations for information security and preparation for emergency situations. If new powers will be granted to authorities…
KKO 2022:1 Sananvapaus on kaikille sama kaikissa medioissa
Korkeimman oikeuden ennakkopäätös 2022:1 nostaa sosiaalisen median viestinnän samaan asemaan journalistisen julkaisutoiminnan kanssa. Rikoslain kunnianloukkauksen toteutumista, vallankäyttäjiä koskevaa poikkeusta ja asioiden yleistä mielenkiintoa koskevia edellytyksiä arvioidaan sosiaalisessa mediassa samoin perustein kuin sananvapauslain (2003/460) tarkoittamassa toimitetussa mediassa. Ennakkopäätöksessä ei myöskään ole otettu kantaa toimitustyöhön, vaan sananvapauden käyttöä eri medioissa on arvioitu rikoslain 24 luvun 9 §:n kunnianloukkauksen toteutumisen politiikassa tai siihen rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja yleistä mielenkiintoa herättävän aiheen kannalta. nonPeerReviewed