Depicting signs and different text genres : Preliminary observations in the corpus of Finnish sign language

In this article we first discuss the different kinds of signs occurring in sign languages and then concentrate on depicting signs, especially on their classification in Finnish Sign Language. Then we briefly describe the corpora of Finland's sign languages (CFINSL). The actual study concerns the occurrences of depicting signs in CFINSL in different text genres, introductions, narratives and free discussions. Depicting signs occurred most frequently in narratives, second most frequently in discussions and least frequently in introductions. The most frequent depicting signs in all genres were those that depicted the whole entity moving or being located. The second most frequent were those sig…

Raising the Profile of Sign Language Teachers in Finland

Sign language teaching in Finland has a long history. In contrast, sign language teacher training programs and research into the sign languages of Finland both know a short history. Due to this contrast, the field of sign language teaching nowadays can be seen as the ‘Wild West’. Till today, teachers from different backgrounds do teach sign language. We do not have a clear picture of what knowledge or competencies are expected from these teachers. In this article we would like to share our opinions about what the profile of a sign language teacher could look like in order to raise and advance the discussion and improve the quality of sign language teaching in Finland. nonPeerReviewed

Creating Corpora of Finland’s Sign Languages

This paper discusses the process of creating corpora of the sign languages used in Finland, Finnish Sign Language (FinSL) and Finland-Swedish Sign Language (FinSSL). It describes the process of getting informants and data, editing and storing the data, the general principles of annotation, and the creation of a web-based lexical database, the FinSL Signbank, developed on the basis of the NGT Signbank, which is a branch of the Auslan Signbank. The corpus project of Finland’s Sign Languages (CFINSL) started in 2014 at the Sign Language Centre of the University of Jyväskylä. Its aim is to collect conversations and narrations from 80 FinSL users and 20 FinSSL users who are living in different p…

Finding an identity and social-emotional skills

In this article the researchers present an auto-ethnographic study of the first presenter´s life. Salonen is a Deaf person who suffered severe psychological problems in his youth because of uncertainty about his identity and a lack of social-emotional skills. Syväoja is a hearing psychiatrist and she is also Salonen's mother. The purpose of this research is to discuss openly Salonen´s life. An auto-ethnographic approach allows a cross-cultural combination of socio-cultural and medical views, and the researchers, reporting their experiences from their personal perspectives, consider Salonen´s life from these two main angles: the socio-cultural (Deaf identity, Deafhood, sign language) and the…

The Corpus of Finnish Sign Language

This paper presents the Corpus of Finnish Sign Language(Corpus FinSL), a structured and annotated collection of Finnish Sign Language (FinSL) videos published in May 2019 in FIN-CLARIN's Language Bank of Finland. The corpus is divided into two subcorpora, one of which comprises elicited narratives and the other conversations. All of the FinSL material has been annotated using ELAN and the lexical database Finnish Signbank. Basic annotation includes ID-glosses and translations into Finnish. The anonymized metadata of Corpus FinSL has been organized in accordance with the IMDI standard. Altogether, Corpus FinSL contains nearly 15 hours of video material from 21 FinSL users. Corpus FinSL has a…

Kokemuksia viittomakielen merkityksestä identiteetin rakentamisessa

The Usability of the Annotation

Several corpus projects for sign languages have tried to establish conventions and standards for the annotation of signed data. When discussing corpora, it is necessary to develop a way of considering and evaluating holistically the features and problems of annotation. This paper aims to develop a conceptual framework for the evaluation of the usability of annotations. The purpose of the framework is not to give conventions for annotating but to offer tools for the evaluation of the usability of the annotation, in order to make annotations more usable and make it possible to justify and explain decisions about annotation conventions. Based on our experience of annotation in the corpus proje…

Suomen viittomakielten korpusta rakentamassa

Viittomakielikorpusten rakentaminen on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla: ensimmäiset korpusprojektit käynnistyivät 2000-luvun alussa Australiassa ja Hollannissa, minkä myötä laajoja, koneluettavia aineistokokoelmia on ryhdytty rakentamaan useissa Euroopan maissa 2010-luvulla. Tässä artikkelissa tarkastellaan Suomen viittomakielten, suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen, korpuksen syntyä. Artikkeli esittelee korpuksen rakennusvaiheita eli aineiston keräämistä, käsittelyä, annotointia, pitkäaikaissäilytystä sekä julkaisua tietosuojakysymyksineen. Lisäksi artikkelissa kuvaillaan, miten korpusaineistoa on käytetty ja voidaan hyödyntää viittomakielten tutkimuksessa sekä opetukse…

Miten viittomakielen korpusta luodaan ja mihin sitä tarvitaan? Viittomakielten korpukset ja niiden tehtävät

Artikkeli käsittelee suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen korpusten luontia CFINSL-projektissa (Corpus project of Finland’s sign languages, Suomen viittomakielten korpusprojekti). Viittomakielillä ei ole kirjoitettua muotoa, joten korpusten laatiminen vaatii erilaista lähestymistä kuin korpusten luonti sellaisille puhutuille kielille, joilla on kirjoitettu muoto. Artikkelissa kuvataan ne menetelmät, joilla Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksessa on koottu aineistoa suomalaisen ja suomenruotsalaisen viittomakielen korpukseen. Lisäksi kuvataan korpusaineiston teknistä käsittelyä, annotointia, metatietojen keruuta ja käsittelyä sekä aineiston säilytystä ja tutkijoiden käyt…

Viittomakielen merkitys eheän identiteetin rakentamisessa

Esittelemme tässä artikkelissa toisen kirjoittajan, Juhana Salosen, elämää autoetnografisesta näkökulmasta. Salonen on viittomakielinen kuuro, joka on kärsinyt nuoruudessaan vakavista psyykkisistä ongelmista epävarman identiteettinsä ja puutteellisten sosioemotionaalisten taitojensa vuoksi. Toinen artikkelin kirjoittaja Syväoja on kuuleva psykiatri ja Salosen äiti. Autoetnografisen tutkimuksemme tavoitteena on keskustella avoimesti Salosen elämästä sekä yhdistää sosiokulttuurinen ja lääketieteellinen näkökulma lähemmäksi toisiaan. Tutkimuksemme osoittaa, että yhteiskunnan olisi tärkeää tarkastella viittomakielisten kuurojen ja heidän elämäänsä läheltä nähneiden henkilökohtaisia kokemuksia. …